Lasten Parlamentti PDF Tulosta Sähköposti

Suomi on rakentanut ensimmäisenä maana Euroopassa oman demokraattisen järjestelmän lapsille. Suomen lasten parlamentti on avain lasten kuulemiselle heitä koskevissa asioissa sekä lasten omalle aktiivisuudelle. Taustalla vaikuttavat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, Suomen perustuslaki sekä nuorisolaki. Suomen lasten parlamenttiin kunnilla ja kaupungeilla on oikeus valita yksi virallinen ja yksi varaedustaja. Myös Pieksämäellä on ollut omat edustajansa valtakunnallisessa lasten parlamentissa jo useamman vuoden ajan.

Nyt olemme perustamassa Pieksämäelle omaa paikallistason lasten parlamenttia. Paikalliseen lasten parlamenttiin kutsumme mukaan alakoulussa olevia lapsia ja kokoonnumme vuosittain yhteen pohtimaan ja käymään läpi heitä koskevia asioita ja tekemään yhteisiä kannanottoja.
Pieksämäellä järjestimme vuonna 2011 lasten parlamentin perustamiseen liittyvän osallisuusselvityksen, johon osallistui 600 pieksämäkeläistä, mukaan lukien lapsia, nuoria, päättäjiä sekä nuorten kanssa toimivia henkilöitä. Tämä osallisuusselvitys antaa meille suoran vastauksen lasten ja nuorten Pieksämäestä, johon lasten parlamentti tulee omalla toiminnallaan vaikuttamaan tulevaisuudessa.

Lasten Parlamentti on virallinen lasten toimielin kunnassa. Toiminta on koulun oppilaskuntatoiminnan jatkumo koko kunnan tasolle. Lasten parlamentissa on kaksisuuntainen osallistumisen ja vaikuttamisen malli: lapset voivat itse toimia sekä vaikuttaa ja päättäjät tai viranomaiset voivat kysyä lasten mielipidettä heitä koskevissa asioissa. Tämä mahdollistaa lasten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen sekä myös edistää lapsen identiteetin kasvua, yhteisöllisyyttä ja kiinnostusta oman paikkakunnan asioihin.

Varsinaisia käytännön esimerkkejä toiminnasta ovat esimerkiksi seuraavat:

·         Lapset kertovat lapsille, että on olemassa lasten oikeuksia, unohtamatta velvollisuuksia.

·      Epäkohtien esiin nostamista, korjattavien asioiden tai puutteiden käsittelyä.

·      Lasten suorittamaa asioiden priorisointia, järjestyksiä, arvottamista, perustelemisen                         oppimista.

·      Päättäjien oman pohdinnan lisäämistä - "miten keskustelisimme lasten kanssa, mistä                     keskustelisimme, koska ja missä".

·      Lasten esitysten ja vaatimustenkin systemaattista keräämistä. Hyvän esiin nostamista,  
                   yhteisesti palkitsemista.
·      Käsittelyä ja eri näkökantojen etsintää ja esittämistä. Erilaisten argumenttien yhdessä 
              käsittelyä.
·      Lasten ja aikuisten (päättäjien) vuorovaikutuksen lisäämistä, säännöllisyyttä, asioiden yhteistä  käsittelyä.

·       Lasten näkökulmasta puhuttamista.



Lasten parlamentti tullaan perustamaan Pieksämäellä vuoden 2012 aikana. Lisätietoa lasten parlamentista osoitteesta
www.lastenparlamentti.fi tai erityisnuorisotyöntekijä Pia Niilo-Rämältä (044 588 3418)



Sinikka Mäntysalo-Lamppu, koulutuspäällikkö
Suomen Lasten Parlamentin säätiö
045 128 3553
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Viimeksi päivitetty 08.12.2011 13:02
 

Google Translator

Nuorisopalvelut

puisto0830.jpg