Järjestö- ja kansalaistoiminta ja kohtaamispaikat
Kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö ovat tärkeitä asioita Suomessa. Kun ihmiset tekevät asioita yhdessä, he voivat paremmin hoitaa heille tärkeitä asioita ja vaikuttaa niihin. Kansalaistoiminta on osa länsimaista demokratiaa.
Suomessa on yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. Se tarkoittaa, että ihmiset voivat vapaasti kokoontua yhteen ja perustaa yhdistyksen. Poliisi tai muu viranomainen ei voi kieltää sitä, jos ihmiset eivät tee yhdessä rikosta tai muuta väärää. Yhdistys on organisaatio, jossa ihmiset tekevät yhdessä asioita, jotka ovat heille tärkeitä. Ammattiyhdistysliike, urheiluseurat, käsityö- ja taideyhdistykset jne. ovat kansalaistoiminnan tulosta. Yhdistykseen menevät ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista ja haluavat itse päättää, mitä he yhdistyksessä tekevät. Ihmiset haluavat osallistua kansalaistoimintaan, koska siellä esimerkiksi:
voi tehdä asioita, joista on kiinnostunut
voi auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua
voi kehittää itseään ja saada tietoa
voi vaikuttaa niihin, jotka päättävät eri asioista
ï€ voi löytää uusia ystäviä
Suomessa on hyvin paljon yhdistyksiä ja järjestöjä. Rekisterissä niitä on yli 117 000. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivan järjestön, johon voi mennä mukaan. Yhdistyksissä voi esimerkiksi suojella luontoa ja ympäristöä, tarjota harrastuksia lapsille, nuorille ja aikuisille, huolehtia sairaista ja vanhuksista jne. Myös poliittiset puolueet ovat yhdistyksiä.
Rekisteröidyn yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Suomessa on myös esimerkiksi maahanmuuttajien omia yhdistyksiä. Yhdistyksissä voi esimerkiksi opiskella suomen kieltä, tehdä käsitöitä ja oman maan ruokia jne. Yhdistys voi myös tehdä oman maan kulttuuria ja kieltä tutuksi suomalaisille.
Tietoa eri harrastuksista ja vapaa-ajan toiminnoista löytyy kuntien vapaa-aika- ja kulttuuritoimistoista, kirjastoista, lehdistä, seurakunnista tai suoraan järjestöiltä.
Suomen Punaisen Ristin työ on laajaa. Suurin osa työstä on vapaaehtoistyötä. SPR:n keskuksiin voi kaikki mennä, joita SPR kiinnostaa. Keskuksissa on erilaisia palveluja ja ne järjestävät retkiä ja teematapahtumia. Punaisella Ristillä on myös maailman suurin nuorisojärjestö. Punaisen Ristin osastossa voi olla mukana erilaisissa tapahtumissa ja projekteissa, joiden teemoja ovat esimerkiksi suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, terveyden edistäminen sekä väkivallattomuus. SPR:llä on myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, joka vapaaehtoistyönä auttaa erilaisissa onnettomuus- ja tuhotilanteissa. SPR:stä voit kysyä lisää!
Mannerheimin Lastensuojeluliitto auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. MLL arvostaa lasta ja lapsuutta, inhimillisyyttä, suvaitsevaisuutta ja iloa. MLL:sta voi kysyä lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin. Hoitajat ovat koulutettuja. Palvelu maksaa vähän. MLL tekee nuorisotyötä kouluissa eli se organisoi tukioppilaita ja kummioppilaita peruskouluihin. 4. – 5. – luokkalaisia oppilaita koulutetaan kummeiksi niille, jotka aloittavat koulun. Tukioppilaita taas voivat olla 8. – 9. – luokkalaiset oppilaat, jotka muut luokan opiskelijat valitsevat. Kummi- että tukioppilaat auttavat muita oppilaita koulussa.
MLL:lla toimii perhekahvila. Perhekahviloissa vanhemmat voivat tavata toisiaan ja samalla lapset voivat leikkiä ja pelata pelejä. MLL järjestää koululaisten iltapäiväkerhoja ja vanhemmille järjestetään luentoja ja teemailtoja. Rikoksen tai rikosyrityksen uhrit, sukulaiset ja ystävät sekä rikoksen todistajat voivat saada
apua MLL:n rikosuhripäivystyksestä. Rikosuhripäivystyksessä on vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka MLL on kouluttanut tähän työhön. Tukihenkilö auttaa ja tukee henkilökohtaisesti käytännön asioissa. Tukihenkilön kanssa voi keskustella ja hän voi auttaa, jos tarvitaan lisäapua. Tukihenkilö voi olla mukana esimerkiksi rikosilmoituksen tekemisessä, poliisitutkinnassa, korvaushakemusten tekemisessä, lähestymiskiellon hakemisessa, oikeusapu- ja asianajotoimistoissa, oikeudenkäynnissä yms. Tukihenkilöpalvelu on ilmainen.
Rehvitupa on aloittanut toimintaansa 3.9.2008 Pieksämäen Seutuopiston tiloissa. Tapaamispaikan toiminta auttaa maahanmuuttajia tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin ihmisiin, samalla se vahvistaa maahanmuuttajien omaa identiteettiä ja tukee maahanmuuttajien omaa kulttuuria. Se on mainio paikka tutustua eri kansallisuuksien edustajiin, jotka asuvat Pieksämäellä. Rehvitupa on auki joka keskiviikko alkaen klo. 18.00. Tervetuloa!
Junaliikenteen ohella Pieksämäen elinkeinoelämää
hallitsevat kauppa ja muut palveluelinkeinot. Teollisuudesta saa elantonsa vajaa kolmannes pieksämäkeläisistä. Metalliteollisuus ja mekaaninen puunjalostus sekä hyvinvointipalvelut ovat johtavia aloja.