Suomessa on yleinen oppivelvollisuus. Se tarkoittaa, että kaikkien lasten täytyy käydä peruskoulu (9 vuotta). Suomalaiset ovat oppivelvollisia 7 – 16-vuotiaina. Kunnat huolehtivat, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus käydä koulua. Kunnat saavat valtiolta rahaa koulun toimintaan.
Peruskoulun jälkeen nuori menee yleensä lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Näihin kouluihin täytyy hakea yhteishaussa keväällä tai syksyllä. Yhteishaku on kaikille Suomessa yhtä aikaa. Nuori voi hakea eri oppilaitoksiin Suomessa. Hänen ei tarvitse hakea oman paikkakuntansa kouluun. Valtio maksaa opiskelijalle opintotukea peruskoulun jälkeen. Opintotuki tarkoittaa opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Jos opintotuki ei riitä, voi opiskelija ottaa pankista opintolainaa.
Ulkomaalaiset voivat saada opintotukea, jos he asuvat ensin 2 vuotta Suomessa. Pakolaiset ja paluumuuttajat voivat saada opintotukea heti, kun saavat opiskelupaikan.
KOULUTOIMISTO
Pertinkuja 1, (PL 125), 76101 PIEKSÄMÄKI
puh. (015) 788 2111, fax (015) 614 765
Suomen koulutusjärjestelmä
KORKEAKOULUTUTKINNOT
– Yliopistot (4-7 vuotta)
* Ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot
– Ammattikorkeakoulut (3,5 – 4 vuotta)
TOISEN ASTEEN TUTKINNOT
– Ammatilliset perustutkinnot (2-3 vuotta)
* Erikoisammattitutkinto
* Ammattitutkinnot
– Lukio / Ylioppilastutkinto (2-4 vuotta)
– Peruskoulu (9 vuotta)
– Esiopetus
Esiopetus
Esiopetus tarkoittaa, että lapsi on yleensä yhden vuoden opetuksessa ennen kuin koulu alkaa. Yleensä lapsi on 6-vuotias, kun esiopetus alkaa. Jos vanhemmat haluavat, että lapsella on esiopetusta, on kunnan pakko se järjestää. Esiopetus on ilmainen ja vapaaehtoinen. Esiopetusta on 4 tuntia päivässä.
Peruskoulu
Lapset aloittavat peruskoulun yleensä sen vuoden elokuussa, kun he täyttävät 7 vuotta. Jos vanhemmat haluavat, että lapsi menee kouluun aikaisemmin (6-vuotiaana) tai myöhemmin (8-vuotiaana), heidän täytyy hakea siihen lupa. Peruskoulussa lapset käyvät luokat 1-9. Tämän jälkeen voi mennä luokalle 10, jos haluaa. Luokka 10 on vapaaehtoinen.
Maahanmuuttajille järjestetään peruskouluun valmistavaa opetusta. Valmistavaa opetusta voidaan antaa 6 – 16-vuotiaille noin 450–500 tuntia.
Lapsi menee yleensä peruskouluun, joka on lähellä kotia. Peruskoulu on kaikille ilmainen. Koulu maksaa kirjat, kynät, kouluruokailun ja koulumatkat, jos matka on pitkä. Oppilaita luokassa on noin 20–30. Vuodessa on 190 koulupäivää. Kouluvuosi alkaa elokuussa ja loppuu toukokuussa. Syyslukukausi loppuu joulukuussa ja silloin on joulujuhlat. Lapset saavat joulujuhlassa todistukset. Kevätlukukausi loppuu toukokuun lopussa ja silloin on kevätjuhlat. Lapset saavat kevätjuhlassa taas todistukset. Todistukset ovat luokilla 1,2,3 sanalliset eli niissä ei ole numeroita. Sen jälkeen todistuksessa on numerot 4-10. Koulussa on kesäloma (noin 2,5 kuukautta), joululoma, syysloma syyskuussa tai lokakuussa (5 päivää) ja hiihtoloma helmikuussa (5 päivää).
Laki sanoo, mitä peruskoulussa on pakko opettaa. Esimerkiksi peruskoulussa lapsella on pakollinen ruotsin kieli ja yksi vieras kieli, joka on yleensä englanti. Maahanmuuttajalapset voivat saada oman äidinkielen opetusta, jos heitä on ryhmässä vähintään 4. Jos lapsella on ongelmia koulussa, hän voi saada tukiopetusta. Maahanmuuttajalapset voivat esimerkiksi saada tukiopetusta suomen kielessä.
Pieksämäen peruskoulut ja niiden kotisivut
Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus tarkoittaa lukiota ja ammatillista koulutusta. Toisen asteen koulutukseen voi hakea keväällä ja syksyllä. Silloin on koko maassa yhteishaku kaikkiin toisen asteen kouluihin. Joskus oppilaitoksessa on aikuisille omat opiskelulinjat eli oppilaitoksessa on aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutus ei ole yhteishaussa. Suomessa on myös kouluja, joissa voi opiskella muulla kielellä kuin suomen kielellä, esimerkiksi englannin kielellä. Nämä koulut eivät ole yhteishaussa.
Maahanmuuttajien lähtömaan todistukset ovat usein erilaiset kuin Suomessa. Tämän vuoksi maahanmuuttajien täytyy tehdä erilainen hakemus yhteishakuun. Tämä haku on nimeltään joustava valinta. Työvoimatoimistosta voi hakea hakulomakkeet.
Koulutus ja ruoka on ilmaista, mutta osa opiskelumateriaaleista täytyy ostaa itse. Koulutukseen voi saada opintotukea ja opintolainaa.
Lukiot
Lukioon voi hakea, jos on peruskoulun päästötodistus. Lukiosta ei saa ammattia, mutta sieltä saa paljon yleistietoa eri aihealueista ja siellä opiskellaan myös kieliä. Lukion käy yli 50 % ihmisistä. Koulut päättävät itse, keitä oppilaita he kouluun ottavat. Yleensä koulut valitsevat oppilaat peruskoulun päästötodistuksen keskiarvon mukaan. Koska joihinkin kouluihin on paljon hakijoita, keskiarvon täytyy olla hyvä, jos niihin haluaa päästä.
Lukiossa opiskelijat suorittavat kursseja. Joku voi suorittaa kurssit nopeammin ja joku toinen hitaammin. Lukio kestää yleensä 2-4 vuotta. Lukiossa on pakollisia kursseja ja paljon oppiaineita, jotka voi valita, jos haluaa. Niiden nimi on vapaavalintaiset aineet.
Lukio päättyy ylioppilaskirjoituksiin. Ne ovat koko maassa samaan aikaan ja kaikissa kouluissa on samanlaiset kokeet. Suomalaisille yksi pakollinen koe ylioppilaskirjoituksissa on äidinkielen koe. Maahanmuuttajat voivat korvata äidinkielen kokeen jonkin muun oppiaineen kokeella. Samalla tavalla voi korvata ruotsin kielen, jos sitä ei ole opiskellut peruskoulussa. Jos haluaa korvata äidinkielen ja/tai ruotsin kielen jonkin muun oppiaineen kokeella, täytyy hakea lupa ylioppilaslautakunnalta.
Kun opiskelija on ylioppilas, hän voi käyttää valkoista ylioppilaslakkia. Vappuna ihmiset aina panevat ylioppilaslakin päähän. Ylioppilas voi hakea yliopistoon tai korkeakouluun, koska ylioppilastutkinto antaa oikeuden korkea-asteen opintoihin.
Lisätietoa ylioppilastutkinnosta
Pieksämäen lukio
Toisen asteen ammatillinen koulutus
Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sisältyvät ammatilliset oppilaitokset. Niihin voi hakea, jos on peruskoulun päästötodistus. Oppilaitokset päättävät itse, keitä opiskelijoita valitsevat. Joissakin kouluissa on myös valintakokeet. Koulutus kestää yleensä 2-3 vuotta.
Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja. Tällä hetkellä niitä on noin 75 eri alalta. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa esimerkiksi autoalalta, hotelli- ja ravintola-alalta, kone- ja metallialalta, puualalta, sähköalalta, vaatetusalalta jne.
Maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, jonka jälkeen heidän on helpompi lähteä opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen. Valmistava opetus kestää yleensä yhden lukuvuoden eli 40 opintoviikkoa.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on tarkoitettu eri alojen ammattilaisille, jotka haluavat näyttää oman ammattiosaamisensa näyttökokeilla.
Lisätietoa
Pieksämäen ammatilliset oppilaitokset
Korkea-asteen koulutus
Korkea-asteen koulutus sisältää ammattikorkeakoulut, korkeakoulut ja yliopistot. Ammattikorkeakoulut tekevät paljon yhteistyötä työelämän kanssa. Yliopistoissa on paljon tieteellistä tutkimusta ja opetus perustuu siihen. Osa ammattikorkeakouluista on yhteishaussa, mutta eivät kaikki, sillä osaan ammattikorkeakouluista täytyy hakea suoraan yleensä syksyllä ja keväällä. Maahanmuuttajien lähtömaassa on usein hyvin erilaiset todistukset kuin Suomessa. Tämän vuoksi maahanmuuttajien täytyy hakea eri tavalla ammattikorkeakouluun. Valinnan nimi on erikoistapausvalinta. Erikoistapausvalinnan kaavakkeita voi kysyä työvoimatoimistosta. Yliopistoihin täytyy aina hakea suoraan, sillä ne eivät ole yhteishaussa.
Ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulu on ammatillista koulutusta ja yleensä kunnat järjestävät koulutuksen. Tutkinnon voi suorittaa normaalisti noin 3,5 – 4 vuodessa, mutta opiskelijalla on vuosi enemmän aikaa opiskella eli hän voi opiskella esimerkiksi 5 vuotta. Tutkinto ammattikorkeakoulussa sisältää yleensä 140 – 160 opintoviikkoa (ov). Opintoviikko tarkoittaa yleensä noin 40 tuntia opiskelua ja yksi vuosi opiskelua on 40 opintoviikkoa. Ammattikorkeakouluun voi hakea, jos on ylioppilas eli on suorittanut lukion tai jos hakijalla on ammatillinen perustutkinto.
Lisätietoa
Yliopistot
Suomessa on 20 yliopistoa. Yliopistoja ovat tekniset korkeakoulut, tekniset yliopistot, kauppakorkeakoulut, taidekorkeakoulut ja yliopistot, joissa on monta eri tiedekuntaa. Yliopistoissa on noin 20 koulutusalaa, joista voi suorittaa tutkintoja. Suurimmat alat oppilasmääriltään ovat teknillistieteellinen, humanistinen ja luonnontieteellinen. Pieniä aloja ovat esimerkiksi teatteri, tanssi ja eläinlääketiede. Yliopiston alempi korkeakoulututkinto on 120 opintoviikkoa. Se on kandidaatin tutkinto. Ylempi korkeakoulututkinto on 160 – 180 opintoviikkoa. Se on maisterin tutkinto. Tämän jälkeen on lisensiaatin ja tohtorin tutkinto.
Yliopistokoulutuksen järjestää valtio. Yliopistot valitsevat itse opiskelijat. Hakuaika eri yliopistoihin voi olla erilainen, mutta yleensä niihin voi hakea keväällä. Yleensä kaikkiin yliopistoihin on valintakokeet.
Jos maahanmuuttaja on omassa maassaan suorittanut korkeakoulututkinnon, hän voi hakea Suomessa opetushallitukselta tutkinnon rinnastamispäätöstä.
Opiskelijoiden täytyy suorittaa vuodessa tietty määrä opintoviikkoja, jos he haluavat saada seuraavana vuonna opintotukea ja opintolainaa. Opiskelijat tekevät itse lukujärjestyksen ja päättävät, kuinka paljon he vuodessa opiskelevat. Joillakin opiskelijoilla opinnot kestävät pitkään, toiset opiskelevat nopeammin.
Jokainen joka haluaa, voi mennä opiskelemaan avoimeen yliopistoon. Siellä voi opiskella osan yliopistotutkinnosta. Avoin yliopisto maksaa eikä opintoihin saa opintotukea.
Ulkomailla suoritetut tutkinnot
Lisää tietoa yliopistoista
Aikuiskoulutus
Kun nuoret ihmiset opiskelevat, puhumme nuorisoasteen koulutuksesta. Kun aikuiset opiskelevat, he ovat aikuiskoulutuksessa. Suomessa ihmiset opiskelevat paljon. Myös ne ihmiset, jotka ovat työssä, opiskelevat nykyisin työn ohessa, koska työelämä muuttuu nopeasti. Työssä vaihtuvat koko ajan esimerkiksi koneet, tietokoneohjelmat, työtavat jne. Tämän takia työntekijöiden on opiskeltava uusia asioita. Myös vanhat ihmiset haluavat usein oppia uusia asioita. Suomessa monet ihmiset opiskelevat jatkuvasti jotakin koko elämän ajan. Me sanomme, että elinikäinen oppiminen on kaikkien ihmisten oikeus. Vuodessa noin miljoona aikuista eli joka toinen aikuinen on aikuiskoulutuksessa. Se on hyvin suuri määrä. Aikuiskoulutusta Suomessa antaa yli 1 000 oppilaitosta. Osa niistä antaa myös nuorisoasteen koulutusta ja osa antaa vain aikuiskoulutusta. Osa koulutuksesta on opiskelijalle ilmaista, mutta ei kaikki.
Monet aikuiset ovat olleet työssä monta vuotta eli heillä on paljon työkokemusta. Usein aikuisilla ei ole ammatillista koulutusta, mutta he osaavat ammatin. Tämän vuoksi Suomessa voivat aikuiset mennä kokeeseen, jossa he näyttävät, mitä he osaavat ja sen jälkeen he saavat todistuksen. Tällä tavalla aikuiset voivat suorittaa näyttötutkintoja.
Aikuiskoulutuksessa voi opiskella esimerkiksi uuden ammatin tai hakea lisä- ja jatkokoulutusta vanhaan ammattiin. Joskus opiskelu voi olla harrastusta. Kansalais- ja työväenopistoissa voi harrastaa paljon erilaisia asioita. Siellä voi opiskella kieliä, taideaineita, tietotekniikkaa jne. Kurssit ovat eripituisia eli jotkut kurssit ovat lyhyitä ja jotkut pitkiä. Yleensä kaikki kurssit maksavat vähän. Kansalais- ja työväenopistoja on kaikissa kaupungeissa ja kunnissa. Opetusta on yleensä illalla ja viikonloppuna, koska suuri osa opiskelijoista on päivällä työssä.
Oppisopimuskoulutuksessa voi opiskella ammatin. Työnantajan ja opiskelijan tekee työsopimuksen. Työssäoppimisen lisäksi opiskelija opiskelee teoriaa jossakin oppilaitoksessa.
Monissa Suomen oppilaitoksissa voi opiskella vieraalla kielellä tutkinnon tai lyhyitä kursseja. Useat näistä oppilaitoksista sijaitsevat Helsingissä. Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat voivat opiskella Suomessa kaikissa oppilaitoksissa, kunhan heidän kielitaitonsa ei ole esteenä opiskelemiselle. Työvoimatoimistosta voi kysellä erilaisista ulkomaalaisille järjestettävistä suomen kielen kursseista.
Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutusopas
Aikuisoppilaitokset Pieksämäellä
Pieksämäen Seutuopisto
Näyttötutkinnot
Aikuiset ihmiset osaavat usein jonkin ammatin hyvin, vaikka heillä ei ole ammatillista koulutusta. Ammatin voi oppia monella eri tavalla. Jotkut ihmiset oppivat ammatin esimerkiksi työssä, opiskelemalla itse tai harrastamalla (tietotekniikka, taideala, kokki jne.) Aikaisemmin kaikkien oli pakko käydä monen vuoden ammatillinen koulutus, jos halusi todistuksen. Vuonna 1994 tuli Suomeen laki näyttötutkinnoista. Nyt aikuinen ihminen voi näyttää työpaikassa, että hän osaa ammatin, ja saada siitä todistuksen. Tällä hetkellä näyttötutkintoja on noin 350 ja niitä tulee lisää.
Tutkinnoissa on perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Perustutkinnoissa täytyy osata ammatin perusasiat. Ammattitutkinnoissa täytyy osata paljon enemmän. Erikoisammattitutkinnoissa täytyy osata jokin erikoisala hyvin. Perustutkintoja on esimerkiksi rakennusalan ja lähihoitajan perustutkinto. Ammattitutkintoja on esimerkiksi hitsaajan, sairaankuljettajan ja kosmetologin ammattitutkinto. Erikoisammattitutkinto on esimerkiksi talonrakennusalan, psykiatrisen hoidon ja kampaajamestarin erikoisammattitutkinto.
Tutkinnoissa on kokeet, joiden nimi on näytöt. Näytöt ovat yleensä oikeissa tilanteissa työpaikoilla. Oppilaitokset järjestävät ne yhdessä työelämän kanssa. Näytöissä voi näyttää, että osaa ne asiat, jotka ammatissa täytyy osata.
Maahanmuuttajat voivat osallistua näyttötutkintoihin samalla tavalla kuin suomalaiset. Suomen kielen taidon täytyy olla niin hyvä, että työtä voi Suomessa tehdä. Eri ammateissa työntekijä tarvitsee suomen kielen taitoa eri tavalla. Esimerkiksi myyjän täytyy osata puhua hyvin ja sihteerin täytyy osata myös kirjoittaa hyvin suomen kielellä. Leipuri ei tarvitse työssä suomen kieltä niin paljon kuin myyjä jne. Näytöt kestävät yleensä monta päivää ja niissä pitää osata paljon asioita. Siksi monet aikuisoppilaitokset järjestävät eri alojen näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta.
Valmistava koulutus voi olla työvoimakoulutusta, omaehtoista koulutusta tai oppisopimuskoulutusta. Näyttötutkintoihin ei ole hakuaikoja. Jos työvoimatoimisto järjestää koulutuksen, sinä saat tietää siitä työvoimatoimistosta ja työvoimatoimiston internet-sivuilta. Kaikesta muusta ammatillisesta koulutuksesta oppilaitokset ilmoittavat itse lehdissä. Koulutusoppaista saat myös lisätietoa. Koulutusoppaita on työvoimatoimistossa.
Tietoa aikuisten näyttötutkinnoista
Maahanmuuttajakoulutus
Jos Suomessa haluaa tehdä työtä tai mennä ammatilliseen koulutukseen, täytyy osata suomen kieltä. Kun maahanmuuttaja tulee Suomeen, hänen täytyy ensimmäisenä mennä suomen kielen koulutukseen. Lisäksi on tärkeää katsoa, mikä maahanmuuttajan ammatti oli lähtömaassa ja mitä työtä hän siellä teki. Tämän jälkeen täytyy verrata, onko työ samanlaista täällä Suomessa. Usein työ on erilaista ja maahanmuuttaja tarvitsee lisäkoulutusta Suomessa.
Työvoimatoimisto järjestää suomen kielen koulutusta työttömille maahanmuuttajille aikuiskoulutuskeskuksissa, kansanopistoissa, yliopistoissa jne. Jos työvoimatoimisto järjestää koulutuksen, niin opiskelija saa työttömyyskorvausta ja koulutus on opiskelijalle ilmainen. Jotkut oppilaitokset järjestävät myös suomen kielen opetusta iltaisin. Silloin se yleensä maksaa. Kansanopistot järjestävät usein suomen kielen opetusta, joka ei maksa paljon.
Joskus työvoimatoimisto järjestää maahanmuuttajille omaa ammatillista koulutusta, mutta sitä on vähän. Maahanmuuttajille järjestetään myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Valmistavassa koulutuksessa opetellaan niitä asioita, joita tarvitaan myöhemmin ammatillisessa koulutuksessa, esim. eri alojen sanastoja, opiskelutekniikkaa. Maahanmuuttajien täytyy oppia hyvin suomen kieltä, että he voivat opiskella ammatillisessa koulutuksessa suomalaisten kanssa. Ammatillinen koulutus voi olla omaehtoista. Omaehtoinen koulutus ei ole työvoimakoulutusta. Jos opiskelu on kokopäiväistä, opiskelija ei saa työttömyyskorvausta. Opiskelija voi hakea opintotukea ja opintolainaa. Jos koulutus on 25 tuntia viikossa ja sitä on illalla, niin silloin opiskelija saa työttömyyskorvausta.
Jos maahanmuuttajalla on yliopistotutkinto ja hän haluaa jatkaa opiskelua Suomen yliopistossa tai hän haluaa mennä oman alan työhön, hänen täytyy ensin saada tutkinnon rinnastamispäätös. Opetushallitus voi antaa rinnastamispäätöksen. Päätös maksaa 184 euroa. Jos haluaa rinnastamispäätöksen, täytyy tilata Opetushallitukselta lomake ja ohjeet.
Jotkut työnantajat ja oppilaitokset haluavat, että maahanmuuttaja suorittaa suomen kielen tutkinnon ennen kuin he ottavat maahanmuuttajan työhön tai koulutukseen. Yleisiä kielitutkintoja voi suorittaa kaksi kertaa vuodessa. Niitä järjestävät monet aikuisoppilaitokset. Yleisessä kielitutkinnossa on kolme eri tasoa: perustaso, keskitaso ja ylin taso. Kielitesti kestää yhden päivän. Kielitestissä täytyy suomen kielellä puhua, kirjoittaa, kuunnella ja lukea. Kielitutkinnon voi suorittaa myös monessa muussa kielessä, esimerkiksi englannin, venäjän, ruotsin, espanjan, italian, ranskan ja saksan kielessä. Tutkinnot maksavat jonkin verran.
Ulkomailla suoritetut tutkinnot (sisältää hakemuslomakkeen)
Yleiset kielitutkinnot
Taidekoulu
Jo varhaisiässä voi aloittaa iloisen taiteen tekemisen ja jatkaa vakavampaa harrastusta aina elämänikäiseen taideharrastukseen tai vaikkapa ammattiin saakka. Soisalo-opistossa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta annetaan musiikin alalla; yleisen oppimäärän opintoja on tarjolla kuvataiteissa, käsitöissä, musiikissa ja tanssissa.
Opiston toimipiste Pieksämäellä järjestää musiikin opetusta yleisen ja laajan oppimäärän mukaan eri soittimissa, tarjoaa mahdollisuuden tasosuorituksiin ja antaa valmiudet ammattiopiskeluun.
Soisalo-opisto
