Suomeen tuli uusi perustuslaki 1.3.2000. Perustuslaki on tärkein laki. Perustuslaki kertoo, mitkä ovat perusoikeudet ihmisillä, jotka asuvat Suomessa. Muut lait eivät saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Suomessa asuvien ulkomaalaisten perusoikeudet ovat melkein samanlaiset kuin suomalaisten. Joskus voi olla eroja, esimerkiksi äänioikeudessa ja työnteossa, jossa ulkomaalainen voi tarvita työluvan.
Kun rikollinen saa rangaistuksen, ulosottoviranomaiset, vankilat ja kriminaalihuolto valvovat, että rikollinen suorittaa rangaistuksen.
Maahanmuuttajat
Vuonna 2002 Suomeen muutti noin 17 800 ihmistä ja Suomesta muutti pois 13 000 eli Suomeen tulee tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin täältä lähtee pois. Maahanmuuttajat voivat olla siirtolaisia, paluumuuttajia tai pakolaisia. Suurimmat ryhmät ovat tulleet Venäjältä, Virosta, Somaliasta ja Jugoslaviasta. 30.9.2002 Suomessa asui 102 700 ulkomaalaista. Ulkomaalaisia on tällä hetkellä 1,9 % väestöstä. Se on paljon vähemmän kuin muissa Euroopan maissa.
Siirtolainen
Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa toiseen maahan työhön. Esimerkiksi Suomesta Ruotsiin muutti paljon ihmisiä 1970-luvulla, kun Suomessa oli vähän työtä ja Ruotsi tarvitsi työntekijöitä. Vuosina 1961–97 muutti Suomesta Ruotsiin yli 400 000 suomalaista.
Paluumuuttaja
Kun suomalainen asuu ulkomailla, hän on ulkosuomalainen. Kun ulkosuomalainen muuttaa Suomeen, hän on paluumuuttaja. Paluumuuttaja on myös inkeriläinen eli inkerinsuomalainen, joka muuttaa Suomeen entisen Neuvostoliiton alueelta. Suomen laki sanoo, että Suomeen voi muuttaa sellainen ihminen, jolla vähintään toinen vanhemmista on suomalainen. Vuonna 2002 Suomessa oli 5 730 inkeriläistä. Koko ajan inkeriläisiä muuttaa Suomeen lisää.
Pakolainen
Pakolaispolitiikka tarkoittaa, että ihmistä täytyy auttaa, jos hän tarvitsee esimerkiksi sodan takia apua. Ihminen voi tarvita kansainvälistä suojelua. Jos ihminen tarvitsee kansainvälistä suojelua, hän on pakolainen, jota ei voi karkottaa eli lähettää maasta pois tai palauttaa sellaiseen maahan, jossa hän ei ole turvassa. Turvapaikkaa voi hakea vain yhdestä maasta kerrallaan. YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneet maiden täytyy käsitellä turvapaikkahakemuksia. Pakolaiset voivat olla kiintiöpakolaisia tai turvapaikanhakijoita:
A. Kiintiöpakolainen
Maailmassa on noin 10 maata, jotka ottavat joka vuosi tietyn määrän pakolaisia esimerkiksi pakolaisleireiltä. Yleensä he ovat ihmisiä, jotka pakenevat sotaa. He ovat silloin kiintiöpakolaisia. Suomi on myös sellainen maa, joka ottaa joka vuosi tietyn määrän pakolaisia eli kiintiöpakolaisia. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset tulivat 1970-luvulla Suomeen Chilestä. Sen jälkeen tuli kiintiöpakolaisia Vietnamista. Viime vuosina suurin määrä kiintiöpakolaisista tuli Iranista, Irakista ja entisestä Jugoslaviasta.
B. Turvapaikanhakija
Jos pakolainen tulee itse Suomeen ja pyytää turvapaikkaa, hän on turvapaikanhakija. Maassa ei ole turvallista elää esimerkiksi siksi, että maa ei hyväksy tiettyä uskontoa, rotua, kansallisuutta, tiettyä ryhmää tai mielipidettä. Esimerkiksi Somaliasta, entisestä Neuvostoliitosta tai Jugoslaviasta on tullut Suomeen paljon turvapaikanhakijoita. Turvapaikka on hyvin vaikea saada. Jos maa ei anna turvapaikkaa, se voi antaa oleskeluluvan. Oleskelulupa tarkoittaa, että maahanmuuttaja saa asua Suomessa tietyn ajan. Kun aika loppuu, hänen täytyy lähteä pois tai hän voi yrittää hakea uuden oleskeluluvan. Esimerkiksi vuonna 2002 tuli Suomeen 3334 turvapaikanhakijaa, joista vain 14 sai turvapaikan, mutta 577 ihmistä sai oleskeluluvan. Kun pakolainen saa Suomesta positiivisen päätöksen ja hän jää maahan, hän voi saada myös aviopuolisonsa ja lapsensa Suomeen. Kun pakolainen hakee turvapaikkaa, hän ei vielä silloin asu Suomessa. Hän asuu Suomessa, kun hän saa vähintään vuoden oleskeluluvan. Kiintiöpakolainen asuu Suomessa heti, kun hän tulee Suomeen.
Turvapaikkahakemus täytyy antaa passintarkastajalle tai poliisille. Hakemus on hyvä antaa heti, kun saapuu maahan. Hakemuksessa on tärkeää tarkasti kertoa, miksi hakija tarvitsee turvapaikkaa. Jos hakemus on hyvä ja tarkka, sen käsittely on nopeampaa. Turvapaikkahakemuksessa on myös oleskelulupahakemus. Hakemuksen voi tehdä omalla äidinkielellä ja poliisi etsii ihmisen, joka kääntää hakemuksen suomen kielelle. Kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, paikallinen poliisi tai ulkomaalaisviraston virkailija selvittää, miksi hakija on Suomessa. Tämän jälkeen turvapaikanhakija voi saada paikan vastaanottokeskuksesta. Siellä hän asuu niin kauan, kun hän saa päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Myönteinen päätös tarkoittaa, että pakolaisella on Suomessa joko turvapaikka tai oleskelulupa. Kielteisen päätöksen jälkeen pakolaisen täytyy lähteä maasta, mutta hänellä on aina oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Lupahakemukset maahantuloa ja maassa oleskelua varten käsittelevät Maahanmuuttovirasto ja poliisilaitos. Lupahakemukset tulee toimittaa oleskelupaikkakunnan poliisille henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.
Lisätietoja saa:
Savontie 20, (PL 108), 76101 Pieksämäki
Pieksämäen poliisilaitos
Suomen kansalaisuus
Kansalaisuus tarkoittaa, että ihminen on valtion jäsen. Kun maahanmuuttaja hakee Suomen kansalaisuutta, täytyy hakemus antaa henkilökohtaisesti oman asuinpaikan poliisille, mutta kansalaisuuden antaa Ulkomaalaisvirasto.
Nykyään Suomen lainsäädäntö hyväksyy monikansalaisuuden (kaksoiskansalaisuus). Suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta, kun hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan saadessaan Suomen kansalaisuuden. On kuitenkin huomattava, että myös toisen valtion lainsäädäntö vaikuttaa siihen, voiko henkilöllä olla nykyisen kansalaisuutensa lisäksi toinen kansalaisuus.
Kun lapsi syntyy Suomessa, hän saa Suomen kansalaisuuden, jos toinen vanhemmista on suomalainen ja vanhemmat ovat naimisissa. Lapsi saa Suomen kansalaisuuden aina, jos hänellä ei ole jonkun muun valtion kansalaisuutta ja hän syntyy Suomessa.
Ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden, jos hän on yli 18-vuotias, hän on asunut Suomessa yli 6 vuotta, hänellä ei ole rikosrekisteriä ja hän osaa suomen tai ruotsin kieltä. Ulkomaalaisella täytyy olla kielitodistus suomen tai ruotsin kielestä, jos hän hakee kansalaisuutta. Jos ulkomaalainen on ollut naimisissa suomalaisen kanssa yli kolme vuotta ja asunut Suomessa yli 4 vuotta, hän voi hakea Suomen kansalaisuutta. Kansalaisuushakemuksen päätös maksaa 400 euroa. Hakija maksaa sen itse. Suomen kansalaisuuden saa myös avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka isä on Suomen kansalainen ja äiti ulkomaalainen, jos lapsen isä on tunnustanut, että lapsi on hänen.
Julkiset palvelut/Suomen kansalaisuus
Oikeudenkäynti
Rikos on asia, jota Suomen laki ei hyväksy. Jos joku tekee rikoksen, poliisi ensin tutkii sen eli poliisi tekee esitutkimuksen. Tämän jälkeen syyttäjä päättää, meneekö asia oikeuteen. Jos syyttäjä syyttää, asia menee käräjäoikeuteen sille paikkakunnalle, jossa rikos tapahtui. Jollei syyttäjä nosta syytä, sen voi tehdä myös itse, mutta silloin se maksaa.
Tavallisia rikoksia Suomessa ovat esimerkiksi:
- ï€ rattijuopumus eli autolla ajaminen alkoholin vaikutuksessa
- ï€ pahoinpitely eli aggressiivisuus toisia ihmisiä kohtaan
- ï€ varkaus tai petos
- ï€ huumerikos
Oikeudessa ovat mukana vastaaja eli syytetty ja syyttäjä. Mukana voi olla myös rikoksen uhri. Lisäksi oikeudenkäynnissä on mukana todistajia. Käräjäoikeus joko hylkää tai hyväksy syytteen. Käräjäoikeuteen tulee paljon myös riita-asioita. Riita voi olla esimerkiksi:
- ï€ lasten huoltajuus (kuka saa avioerossa lapsen)
- ï€ velan maksu
- ï€ kauppa-asia (esimerkiksi sopimus, josta tulee riita)
- ï€ perintöasia (kun ihminen kuolee, kenelle perintö kuuluu jne.)
- Kun haluaa saada oikeutta jossakin asiassa, täytyy hakijan viedä käräjäoikeuden kansliaan kirjallinen haastehakemus. Hakemukseen täytyy kirjoittaa, mitä henkilö vaatii ja miksi. Usein riidat voidaan sopia jo hakemuksen perusteella, mutta joskus asia menee eteenpäin eli oikeuteen asti. Käräjäoikeuteen tulee myös suuri määrä hakemuksia, joissa ei tarvita oikeudenkäyntiä, esimerkiksi avioerot ja lapsen huoltoasiat, joissa ei ole riitaa jne.
PIEKSÄMÄEN KÄRÄJÄOIKEUS
Savontie 18, (PL 99), 76100 Pieksämäki
Oikeusaputoimistot ja ilmainen oikeudenkäynti
Asiakas voi valita, haluaako hän oikeudenkäynnissä avustajakseen yleisen oikeusavustajan vai yksityisen asiamiehen. Yleiset oikeusavustajat ovat lakimiehiä, jotka työskentelevät valtion oikeusaputoimistoissa. Oikeusaputoimistosta voi aina myös kysyä neuvoa, jos on epävarma jossakin oikeuteen liittyvässä asiassa. Se ei maksa mitään. Yleinen oikeusapu ja ilmainen oikeudenkäynti on ilmaista Suomessa asuville henkilöille, joilla ei ole paljon rahaa. Muiden henkilöiden täytyy maksaa tuloista (esimerkiksi palkka) omavastuuosuus. Jos rikos on vakava tai rikoksen tekijä on alaikäinen, valtio palkkaa ilmaisen puolustajan. Jos tämän jälkeen ihminen saa tuomion, hänen täytyy yleensä maksaa oikeudenkäyntimaksut takaisin valtiolle.
Yleistä oikeusapua voi saada kaikissa oikeudellisissa asioissa, kuten avioerossa jne. Yleisen oikeusavun myöntää oikeusaputoimisto, kun se ensin selvittää hakijan tulot. Ilmaista oikeudenkäyntiä voi hakea tuomioistuimesta, jossa hakijan asia käsitellään.
PIEKSÄMÄEN OIKEUSAPUTOIMISTO
Keskuskatu 36, 76100 Pieksämäki
puh. 010 36 60380
faksi 010 36 60389
e-mail:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00 - 11.30 ja 12.30 - 15.00.
Avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00 - 11.30 ja 12.30 - 15.00.
Talous- ja velkaneuvonta
Talous- ja velkaongelmissa auttaa velkaneuvoja. Velkaneuvoja laskee tulot ja velan ja tekee ehdotuksen siitä, millä tavalla velkaa voi maksaa taksin. Tämä velkajärjestelyehdotus menee käräjäoikeuteen. Kunnat, seurakunnat ja eri järjestöt järjestävät maksutonta velkaneuvontaa.
Velkaneuvojan palveluita ovat esimerkiksi:
- ï€ talousneuvonta
- ï€ sovintoneuvottelut ja sopimukset velallisen ja velkojien kesken
- ï€ velkajärjestelyhakemukset käräjäoikeuteen
- ï€ maksuohjelmien tekeminen hakijan kanssa
- ï€ yhteydenpito ja henkinen tuki asiakkaalle.
Pieksämäen kaupungin talous- ja velkaneuvonta hoidetaan 1.6.09 alkaen Mikkelin kaupungin toimesta.
Talous- ja velkaneuvontaa antavat:
Johtava talous- ja velkaneuvoja Maija Toivonen, puh. (015) 194 2345
Talous- ja velkaneuvontaa antavat:
Johtava talous- ja velkaneuvoja Maija Toivonen, puh. (015) 194 2345
Talous- ja velkaneuvoja Sirpa Vahvaselkä, puh. (015) 194 2348.
Velkaneuvojat ovat tavattavissa Mikkelin kaupungintalolla:
Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli
faksi (015) 194 2905
e-mail: .
Lisätietoja Mikkelin kaupungin nettisivuilla www.mikkeli.fi (palvelut -> sosiaali- ja terveyspalvelut -> talous- ja velkaneuvonta).
Huom: Vastaanotto Pieksämäen kaupungintalolla kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 9.00–15.00. Asiakkaita palvellaan aikavarauksella, jonka voi tehdä arkisin virka-aikana soittamalla em. puhelimiin.
Huom: Vastaanotto Pieksämäen kaupungintalolla kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 9.00–15.00. Asiakkaita palvellaan aikavarauksella, jonka voi tehdä arkisin virka-aikana soittamalla em. puhelimiin.
