Työvoimatoimisto on paikka, jossa on paljon erilaisia palveluja ihmiselle, joka etsii työtä. Tällainen ihminen on työnhakija.
Pieksämäen työ- ja elinkeinotoimisto
Lampolahdenkatu 10, 76100 Pieksämäki
Työvoimatoimiston palvelut työnhakijalle:
Työnvälitys
- ï€ työnhakija ilmoittaa, että etsii työtä työvoimatoimiston neuvonnassa
- ï€ työnhakijan haastattelu työvoimaneuvojan luona
- ï€ työnhakija kertoo, mitä hän osaa tehdä
- ï€ työnhakija tekee työnhakusuunnitelman työvoimaneuvojan kanssa
- ï€ työvoimaneuvoja etsii työpaikkoja ja lähettää kotiin ilmoituksia, jos työpaikkoja on auki.
Pikapesti
- Työnhakija, joka voi nopeasti lähteä työhön, voi ilmoittaa henkilötietonsa pikapestiin.
Työnhaku itsepalveluna
- työtorilla voi hakea työtä itse. Työtorilla on lehtiä, esitteitä, tietokoneita jne.
Kotoutumissuunnitelma
- maahanmuuttaja ilmoittaa työvoimatoimistossa, että etsii työtä
- ï€ työvoimaneuvoja haastattelee maahanmuuttajan
- ï€ työvoimaneuvoja auttaa maahanmuuttajaa tekemään kotoutumissuunnitelman
- ï€ maahanmuuttajakoulutus
EURES-työnvälitys
- työpaikat EU/ETA-maissa
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu
- ï€ henkilökohtainen neuvonta eli työvoimaneuvojat auttavat löytämään työ- tai opiskelupaikan
- ï€ ryhmäohjaus eli suunnitelmien tekeminen yhdessä muiden ihmisten kanssa ryhmässä
- ï€ työvoimatoimiston työntekijät auttavat ihmisiä työvoimatoimistossa kello 9.00–16.00.
- ï€ ammatinvalinnan ohjelma internetissä, josta jokainen voi etsiä tietoa itse.
Koulutus- ja ammattitietopalvelu
- ï€ koulutusneuvonta
- ï€ koulutusinformaatiota ryhmille
- ï€ koulutus- ja ammattitietoa internetissä sekä kirjoja ja esitteitä, joista voi hakea tietoa itse
- ï€ yrittäjyysneuvonta.
Ammatillinen kuntoutussuunnittelu
- ï€ kuntoutusneuvontaa ihmiselle, joka ei voi tehdä työtä sairauden tai vamman takia
- ï€ ammatillinen kuntoutusohjaus eli urasuunnittelua ihmiselle, jonka täytyy vaihtaa ammattia sairauden tai vamman takia.
Työvoimakoulutus
- ï€ koulutuksesta tietoa työnhakijoille
- ï€ neuvontaa ja informaatiota eri koulutuksista
- koulutukseen valinta.
Tukipalvelut
Työvoimatoimistossa on paljon erilaisia tukipalveluja, jotka auttavat työtöntä ihmistä, esimerkiksi:
- ï€ työttömyysturvaneuvonta eli neuvotaan työtöntä, kun hän hakee työttömyyspäivärahaa
- ï€ työllistämistuki ja yhdistelmätuki ihmiselle, joka on pitkään työtön.
- ï€ työharjoittelun ja työelämävalmennuksen järjestäminen.
Lisätietoa, esimerkiksi avoimia työpaikkoja:
Suomen työmarkkinat
Suomalaisille työmarkkinoille on tällä hetkellä seuraavat asiat tyypillisiä:
- ï€ aikuiset opiskelevat jatkuvasti myös silloin, kun he ovat työssä
- ï€ ihmiset vaihtavat työpaikkaa usein
- ï€ monet ihmiset opiskelevat uuden ammatin – on hyvä asia, jos osaa monta ammattia
- ï€ työsuhteet ovat usein lyhyitä ja määräaikaisia
- ï€ osa-aikatyö ja etätyö lisääntyvät – etätyötä voi tehdä esimerkiksi kotona
- ï€ työstä saa palkkaa työehtosopimuksen mukaan – osaaminen (koulutus, työkokemus, ammattitaito) vaikuttaa palkkaan
- ï€ työnantaja haluaa, että työntekijä ymmärtää, mitä on yrittäjyys ja vastuuntunto työssä
- eläkeikä on eri ammateissa erilainen
- ï€ työttömyys vähenee koko ajan, koska ihmisiä lähtee paljon eläkkeelle – tulevaisuudessa meillä on työvoimapula.
Kun maahanmuuttaja menee työhön, hänen on tärkeä ymmärtää suomalaista työelämää. Hänen täytyy ymmärtää seuraavia asioita:
- ï€ työajat ovat tärkeitä eli ei saa myöhästyä työstä
- ï€ työpaikan työturvallisuus on tärkeä asia
- ï€ työnantajan kanssa täytyy tehdä työsopimus
- ï€ työsopimuksessa lukee työntekijän työtehtävät
- ï€ naiset ovat Suomessa yleensä työssä.
Siivous- ja ravintola-alalla on paljon maahanmuuttajia työssä. Nykyisin maahanmuuttajia on paljon myös hoitoalalla ja kuljetusalalla. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on tällä hetkellä suuri. Maahanmuuttajien on vaikea päästä työhön, koska työnantajilla on vielä vähän kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä. Kun työnantaja saa positiivisia kokemuksia maahanmuuttajista työntekijöinä, he ottavat helpommin heitä työhön. Tämän takia työharjoittelu on tärkeää. Maahanmuuttajista suurin osa pääsee työhön työharjoittelun avulla. Maahanmuuttajat ovat monessa asiassa asiantuntijoita. Tämän takia on tärkeää, että maahanmuuttajat pääsevät eri ammatteihin työhön. Esimerkiksi monella maahanmuuttajalla on hyvä kielitaito. Lisäksi monet tuntevat hyvin oman kotimaansa ja Suomen kulttuuria ja yhteiskuntaa. On tärkeää, että maahanmuuttajat pääsevät työhön esimerkiksi sosiaalialalle, jossa he voivat auttaa muita maahanmuuttajia.
Työvoimatoimisto ja työnhaku
Kun jäät työttömäksi esimerkiksi kielikurssin jälkeen, sinun täytyy samana päivänä tai seuraavana päivänä mennä työvoimatoimistoon ja kertoa, että olet nyt työtön. Silloin sinä olet työnhakija ja voit saada työttömyyskorvausta. Kun menet työvoimatoimistoon ensimmäisen kerran, sinun täytyy:
- ï€ ottaa mukaan koulu- ja työtodistukset
- ï€ odottaa omaa vuoroa
- ï€ täyttää lomake
- ï€ puhua työvoimaneuvojan kanssa, joka kertoo, mitä sinun täytyy tehdä
- ï€ työvoimaneuvoja antaa sinulle ajan haastattelua varten.
Kun sinulla on aika työvoimaneuvojalle, sinun täytyy mennä ajoissa paikalle. Työvoimaneuvojan kanssa sinun täytyy miettiä, mitä voit tehdä, että pääset työhön. Jos sinä tarvitset koulutusta, työvoimaneuvoja kertoo, mitä kolutusta alkaa. Kun haastattelu loppuu, sinä saat uuden ajan seuraavan haastatteluun. Jos sinä et voi mennä haastatteluun, sinun täytyy aina ilmoittaa! Jos et ilmoita mitään, KELA ei maksa työttömyyskorvausta.
Kun olet työtön työnhakija, sinä voit samalla opiskella, jos opiskelu ei ole kokopäiväistä. Sinä voit mennä esimerkiksi vapaaehtoistyöhön, josta et saa palkkaa. Sinä voit myös tehdä lyhyen ulkomaanmatkan. Kun olet työtön työnhakija, sinun täytyy olla valmis työhön ja koulutukseen. Sinun täytyy tehdä työvoimaneuvojan kanssa suunnitelma, millä tavalla haet työtä. Kun maahanmuuttaja tulee Suomeen, hänen täytyy myös tehdä kotoutumissuunnitelma. Se tarkoittaa, että maahanmuuttajan täytyy tehdä aktiivisesti jotakin Suomessa, esimerkiksi mennä työharjoitteluun, kielikurssille jne. Silloin hän saa kotoutumistukea.
Työvoimatoimistoon täytyy ilmoittaa, jos menet työhön tai jäät äitiyslomalle, pitkälle sairaslomalle, opiskelemaan, armeijaan tai jotakin muuta sellaista, että et voi mennä työhön. Työvoimaneuvojalle täytyy myös aina kertoa, jos puhelinnumero ja osoite muuttuvat. Nämä asiat työtön voi aina ilmoittaa puhelimella.
Sinun täytyy itse mennä työvoimatoimistoon silloin, kun:
- ï€ olet yli kuukauden työssä ja työ loppuu – muista ottaa työtodistus mukaan
- ï€ työvoimakoulutus, esimerkiksi kielikurssi, loppuu – muista ottaa todistus mukaan
- ï€ työharjoittelu tai työelämävalmennus loppuu – muista ottaa harjoittelutodistus mukaan
- ï€ et ole saanut työttömyyskorvausta yli kuukauteen jostakin muusta syystä ja haluat sitä nyt
Työvoimatoimistossa on paljon erilaisia palveluja työttömälle ihmiselle.
Itsenäinen työnhaku
Kun haluat työpaikan, sinun täytyy hakea sitä. Sinun täytyy selvittää:
- ï€ mikä sinua kiinnostaa
- ï€ missä asioissa sinä olet hyvä eli mitkä vahvuudet sinulla on työntekijänä
- ï€ millainen luonne sinulla on
- ï€ millaista työkokemusta sinulla on, millaista koulutusta sinulla on ja mitä sinä harrastat
Kun mietit nämä asiat, voi tehdä työpaikkahakemuksia eri työpaikkoihin. Työpaikka voi olla auki tai voit myös lähettää hakemuksen kaikkiin paikkoihin, jotka sinua kiinnostavat. Suurin osa työpaikoista ei ole aina auki työvoimatoimistossa. Kun paikka on auki, sitä hakee hyvin moni ihminen. Usein on helpompi saada työpaikka silloin, kun sitä hakee, vaikka se ei ole auki. Voit myös kysyä työpaikkoja ystäviltä, tutuilta jne. Oma aktiivisuus on tärkeää!
Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on hyvin paljon. Sen takia on vaikea saada työtä. Kun työpaikka on auki lehdessä tai työvoimatoimistossa, siihen voi hakea satoja ihmisiä. Jos et heti pääse työhön, sinun täytyy vain jatkaa työnhakua. Maahanmuuttajan suurin ongelma työnhaussa on usein huono suomen kielen taito ja passiivisuus hakea työtä. Maahanmuuttaja usein ajattelee, että työvoimatoimisto järjestää aina työpaikat, eikä työtä tarvitse etsiä itse. Usein työpaikan hakeminen tuntuu työttömästä vaikealta asialta. Silloin voi kysyä työvoimatoimistosta, onko jossakin työnhakukurssia, johon voi mennä opiskelemaan työnhakua.
Suomen kielen taito on tärkeä asia työssä. Jos maahanmuuttaja on Suomessa monta vuotta eikä osaa suomen kieltä, työnantaja voi ajatella, että työnhakija ei halua oppia uusia asioita. Suomen kielen opiskelu on hyvin tärkeää. Suomen kieltä ei voi oppia vain kurssilla – kieltä täytyy opiskella joka päivä itsenäisesti. Maahanmuuttajan kielitaito on monen työnantajan mielestä hyvä asia. Monessa työpaikassa
maahanmuuttajan oman maan kielen osaamisesta voi olla hyötyä. Maahanmuuttajalla on myös usein kokemusta siitä, millä tavalla vaikeissa elämäntilanteissa voi selvitä. Tämä on hyvä asia myös työelämässä.
Kun työnhakija hakee työtä, hänen täytyy yleensä tehdä seuraavat asiat:
- ï€ työpaikkahakemus (työpaikka voi olla avoin tai voit lähettää hakemuksen mihin tahansa työpaikkaan, vaikka siellä ei ehkä juuri nyt ole avointa työpaikkaa)
- ï€ työpaikkahaastattelu ja joskus testit
- ï€ soitto työnantajalle.
Työpaikkahakemus
Kun työpaikka on auki, sinun täytyy lukea tarkasti, mitä työpaikkailmoituksessa työnantaja työntekijältä haluaa. Oletko sinä sellainen työntekijä, jota työnantaja etsii? Katso myös, sanooko työnantaja työpaikkailmoituksessa, että hakemuksen mukana täytyy olla ansioluettelo (CV) ja kopiot todistuksista.
Kun kirjoitat hakemuksen, se täytyy tehdä nykyisin koneella. Jos työnhakija ei ole varma, millainen työpaikkahakemus on, hän voi kysyä työvoimatoimistosta työpaikkahakemus- ja ansioluettelomallia. Niitä on myös internetissä. Hakemuksen tärkein tehtävä on, että työnantaja haluaa tavata sinut. Hakemuksessa täytyy olla koulutus, työkokemus, omat vahvuudet eli hyvät puolet työntekijänä ja harrastukset. Tekstin täytyy olla lyhyt ja selkeä. Kun maahanmuuttaja kirjoittaa hakemuksen suomen kielellä, siinä voi olla paljon kielivirheitä. Sen takia olisi hyvä asia, että joku suomalainen ihminen lukee
hakemuksen ja korjaa kielivirheet ennen kuin se lähtee työnantajalle.
Ansioluettelo
Ansioluettelossa voi olla nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite (jos sinä käytät sähköpostia säännöllisesti), syntymäaika ja syntymäpaikka, perhesuhteet, lasten syntymävuodet, kansallisuus, ajokorttiluokka, tiedot armeijasta. Ansioluettelossa työnhakija kertoo tarkasti, milloin ja missä hän opiskellut ja missä hän ollut työssä. Koulutuksesta on hyvä kertoa tarkasti. Hakija voi esimerkiksi kertoa mikä on oppilaitoksen nimi, tutkinnon suoritusvuosi, pää- ja sivuaineet, oppiarvo jne. Ansioluettelossa asioiden aikajärjestys on sellainen, että uudet asiat ovat ensin ja vanhat asiat lopussa. Työkokemus on hyvin tärkeä asia. Hakijan on hyvä kertoa ammatin lisäksi työtehtävät työpaikassa sekä työn alkamis- ja
päättymispäivä. Lisäksi voit samalla tavalla kertoa, jos olet ollut työharjoittelussa Suomessa. Hakija myös kertoo ansioluettelossa, millainen kielitaito on, mitä hän harrastaa, mitkä Atk-ohjelmia hän osaa käyttää jne. Kielitaidosta hakija voi kertoa sanoilla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, alkeet. Hakija voi myös kertoa erikseen, millainen suullinen ja kirjallinen kielitaito hänellä on. Ansioluettelon lopussa voi olla mahdolliset tiedot ihmisistä, jotka voivat antaa sinusta lisätietoja tai suositella sinua tähän työhön.
Muista, että ansioluettelossa ei ole samat lauseet kuin hakemuskirjeessä. Ne ovat erilaisia papereita! Kun hakemus on valmis, se täytyy laittaa isoon kirjekuoreen. Katso, että kirje on työnantajalla ajoissa. Usein työnantaja ei lue sellaista hakemusta, joka tulee hänelle myöhässä! Työpaikkailmoituksessa aina lukee, minä päivänä kirjeen täytyy olla työnantajalla.
Työhaastattelu
Työnantaja lukee hakemukset ja ilmoittaa, jos hän haluaa haastatella hakijaa. Hakijan täytyy ottaa työ- ja koulutodistuksesi mukaan, kun hän menee haastatteluun. Työnantaja ei ehkä ymmärrä maahanmuuttajan äidinkieltä, joten on hyvä kääntää työ- ja koulutodistukset suomen kielelle. Hakijan on hyvä harjoitella työhaastattelua ennen kuin hän menee haastatteluun.
Seuraavat asiat ovat haastattelussa tärkeitä:
- ï€ Haastattelusta ei saa koskaan myöhästyä!
- ï€ Hakijan on hyvä miettiä, millaiset vaatteet hän panee päällensä haastatteluun. Millainen vaate sopii tähän työpaikkaan?
- ï€ Sulje kännykkä.
- ï€ Tervehdi, kun menet sisään ja esittele itsesi. Istu, kun työnantaja pyytää.
- ï€ Hakijan on hyvä selvittää ennen haastattelua, millainen työpaikka on ja millaisia työtehtävät ovat. Tällä tavalla hakija voi haastattelussa tehdä itse kysymyksiä, joista työnantaja tietää, että organisaatio ja työtehtävät kiinnostavat hakijaa.
- ï€ Hakijan täytyy myös puhua selvällä äänellä ja rauhallisesti. Jos maahanmuuttaja hakee työtä, hänen täytyy puhua rohkeasti suomen kielellä. Tärkeää on, että työnantaja ymmärtää, mitä hakija sanoo. Se ei ole tärkeää, että hakija puhuu suomen kieltä oikein.
- ï€ Nykyisin usein haastattelussa on mukana monta ihmistä. Haastattelu voi myös kestää kauan, koska kysymyksiä voi olla paljon. Joskus haastatellussa voi olla myös monta työnhakijaa samaan aikaan.
- ï€ Hakija kiittää, kun lähtee pois. Hän myös voi kysyä, millä tavalla hän saa tietää, valitaanko hänet työpaikkaan.
Haastattelussa sinun täytyy kertoa itsestäsi:
- ï€ koulutus, työkokemus, harrastukset
- ï€ ammattitaito ja osaaminen
- ï€ millainen työntekijä olet
- ï€ luonne
Työnantaja voi kysyä paljon muitakin asioita hakijalta. Hän voi esimerkiksi kysyä, missä asioissa hakija haluaisi olla parempi eli mitkä ovat heikot puolet. Joskus työnantaja voi kysyä, mikä on hakijan palkkatoive. Hakijan on hyvä katsoa työehtosopimuksesta, millaista palkkaa työstä voi pyytää. Palkkatoivomus ei saa olla liian iso, mutta ei myös liian pieni. Hakijan täytyy arvostaa omaa osaamistaan!
Haastattelussa työnantaja johtaa puhetta. Hakija ei saa keskeyttää työnantajan puhetta tai kritisoida työnantajaa ja työtehtäviä yms. Hakijan on hyvä olla rohkea, kun hän puhuu itsestään ja osaamisestaan. Kun hakija harjoittelee työhaastatteluun, hän löytää paljon hyviä neuvoja kirjoista ja internetistä. Työvoimaneuvoja auttaa, kun hakija haluaa löytää tietoa työhaastattelusta.
Työttömyys
Suomalainen yhteiskunta arvostaa työntekoa. Aikuinen ihminen on työssä noin puolet ajasta, jonka hän on valveilla. Kun ihminen on työssä, hän tutustuu uusiin ihmisiin, oppii uusia asioita ja tuntee, että hän on tarpeellinen. Ihmiset ajattelevat työstä eri tavalla. Toiset ihmiset ajattelevat, että työ on mielenkiintoista. He saavat työstä iloa elämään. Toiset ajattelevat, että työtä täytyy tehdä vain siksi, että saa rahaa. Heille työ ei ole tärkeä asia.
Työvoimaa ovat terveet 16–65 vuotta vanhat ihmiset. Työttömyys on Suomessa suuri ongelma. Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa on vähemmän työttömiä kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työ on usein osa ihmisen identiteettiä. Monet työttömät tuntevat, että he ovat vieraantuneet yhteiskunnasta, kun he ovat pitkän aikaa ilman työtä. Työttömyys on suuri ongelma Suomessa tällä hetkellä. Tulevaisuudessa työttömyys laskee, kun suuri osa työntekijöistä lähtee eläkkeelle. Silloin maahanmuuttajien työttömyys myös laskee, sillä Suomi tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Tällä hetkellä Suomessa on jo joillakin aloilla työvoimapula ja Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta! Tämän takia on hyvä, jos kaikki työttömät opiskelevat, että he osaavat ammatin, kun työpaikkoja alkaa taas olla auki. Maahanmuuttajien on hyvä opiskella suomen kieltä ja suomalaista työelämäkulttuuria ja jokin ammatillinen koulutus Suomessa. Sen jälkeen he voivat saada helpommin työpaikan Suomesta.
Suomessa on tärkeää löytää suomalaisia ystäviä ja tuttuja sekä kontakteja työelämään. Niitä voi saada esimerkiksi vapaaehtoistyössä. Kun työtön hakee työpaikkaa, työnantaja arvostaa aktiivista työnhakijaa, joka on opiskellut ja tehnyt esimerkiksi vapaaehtoistyötä!
Pitkäaikaistyötön voi saada yhdistyksistä ja järjestöistä työpaikan yhdistelmätuella. Tämä on myös hyvä mahdollisuus maahanmuuttajalle, kun hän menee ensimmäisen kerran työhön Suomessa.
Työttömyysajalta voi saada työttömyyskorvausta. Jotta voisi saada työttömyyskorvausta, pitää ilmoittautua työvoimatoimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi. Työttömyysaikaisia toimeentuloetuuksia ovat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Jos olet ollut ammattiliiton ja sen työttömyyskassan jäsen, sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Ansiopäivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta ja peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea Kelasta.
Työvoimatoimiston kansainväliset palvelut
Työnvälitystoimistossa on palveluja myös ulkomaalaisille, jotka muuttavat Suomeen pysyvästi ja joilla on työlupa Suomessa sekä EU- ja ETA-maiden työnhakijoille. He ovat ensin asiakkaina työvoimatoimiston kansainvälisissä palveluissa, mutta he siirtyvät mahdollisimman nopeasti oman ammattialansa työnvälitykseen.
Suomalaiset työnhakijat voivat vapaasti hakea työpaikkaa EU- ja Eta-maista. He eivät tarvitse työlupaa ja he saavat oleskeluluvan heti, kun he saavat työpaikan. Kun suomalainen työnhakija lähtee EU- tai ETA-maista etsimään työpaikkaa, hän voi saada työttömyyskorvausta 3 kuukautta.
Jos 18–32 vuotta vanha suomalainen haluaa ulkomaille työharjoitteluun, hän voi etsiä harjoittelupaikan työvoimatoimiston kansainvälisestä harjoitteluvaihdosta. Ne, joilla on hyvä kielitaito, voivat myös ilmoittaa itsensä työvoimatoimiston tulkkipalveluun, jos hän haluaa työtä tulkkina tai kääntäjänä.
Työvoimatoimiston muita palveluita
Avoimia työ- ja koulutuspaikkoja on:
- ï€ internetin itsepalvelupäätteillä
- ï€ Työ ja koulutus – lehdessä
- ï€ kaapelitelevision Ruutukehällä
- ï€ Ylen Teksti-TV:ssä sivulla 520
- ï€ työvoimatoimiston radio-ohjelmissa
- ï€ työlinjalla 010 19 4904 ja 010 60 767 66(ma-pe klo 8 – 19; maksaa 8,21 senttiä minuutti)
- ï€ Internet-verkossa osoitteessa www.mol.fi
Työvoimatoimiston työtorilla on:
- ï€ tietokoneita, joissa työnhakija voi tehdä työpaikkahakemuksia itse – jos et osaa jotakin asiaa, voit kysyä apua työvoimaneuvojalta
- ï€ tietokoneita, joissa on internet, jos haluat etsiä työpaikkoja
- ï€ puhelin, josta voit ilmaiseksi soittaa työnantajalle ja kysyä työpaikkaa
- ï€ Pikapesti, johon voit ilmoittaa itsesi työnhakijaksi silloin, jos voit tehdä lyhytaikaisia töitä heti, kun työntekijää jossakin tarvitaan
- ï€ paikka, jossa voit lukea päivän sanomalehdet
Työvoimatoimistosta voit myös kysyä:
- ï€ työllistämistukea johonkin työpaikkaan (pitkäaikaistyöttömät)
- ï€ työharjoittelupaikkaa esimerkiksi työmarkkinatuella tai kotouttamisrahalla
- ï€ työnhakuryhmää, jossa voit yhdessä muiden työttömien kanssa harjoitella työnhakua ja etsiä työpaikkaa
- ï€ ilmaista urasuunnittelunohjausta, kun et tiedä, mikä on hyvä ammatti sinulle
- ï€ internetiä, jossa voit tehdä testin ja hakea tietoa ammateista (www.mol.fi/avo/)
- ï€ urakonsulttia akateemisia työnhakijoita varten
- ï€ nuortenosastoa, joka palvelee alle 25-vuotiaita, joilla ei ole ammattia
- ï€ kuntoutusta, jos sinulla on jokin vamma tai sairaus ja sinun on sen takia vaikea opiskella tai tehdä työtä.
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen
Jos maahanmuuttajalla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto ja hän haluaa jatkaa opiskelua Suomen yliopistossa tai hän haluaa mennä oman alan työhön, hänen täytyy ensin saada tutkinnon rinnastamispäätös. Opetushallitus voi antaa rinnastamispäätöksen. Päätös maksaa 184 euroa. Jos haluaa rinnastamispäätöksen, täytyy tilata Opetushallitukselta lomake ja ohjeet.
Terveydenhuollon ammateista (esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, laboratoriohoitaja, farmaseutti) jne. vastaa terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Katso lisää.
Työsopimus
Kun työntekijä menee töihin, hän tekee työsopimuksen työnantajan kanssa. Työsopimus on hyvä aina tehdä kirjallisena. Työntekijän täytyy aina lukea työsopimus hyvin, ennen kuin hän allekirjoittaa sen. Jos esimerkiksi työnantaja haluaa muuttaa sopimusta, täytyy työntekijän hyväksyä se. Työnantaja tai työntekijä ei voi yksin muuttaa työsopimusta.
Työsopimuksessa lukee:
- ï€ Työtehtävät eli mitä työntekijä työpaikalla tekee.
- ï€ Kuinka pitkään työ kestää: a) toistaiseksi (työ on jatkuva) tai b) määräaikainen (esimerkiksi 1.1. – 31.5.2001). Jos työsopimuksessa lukee "toistaiseksi", voi työntekijä tai työnantaja sanoa työsopimuksen irti silloin, kun haluaa. Silloin työ loppuu irtisanomisajan jälkeen. Jos työnantaja sanoo työsopimuksen irti, hänellä täytyy olla laillinen syy. Jos työsopimuksessa lukee "määräaikainen", työnantajalla täytyy olla siihen laillinen syy, esimerkiksi äitiysloman tai kesäloman sijaisuus. Syy voi olla myös se, että työ kestää vähän aikaa. Tällainen on esimerkiksi puutarhatyö, joka on usein kesätyötä.
- ï€ Kuinka iso palkka on ja mikä on palkkapäivä.
- ï€ Työnantajan täytyy maksaa vähintään se palkka, joka on työehtosopimuksessa sovittu.
- ï€ Mikä on työaika ja lomat.
- ï€ Millä tavalla työnantaja korvaa ylityöt, jos niitä on.
- ï€ Mikä työehtosopimus ammatissa on.
- ï€ Mikä on irtisanomisaika. Jos työsuhteessa on koeaika, sen pituus (max 4 kk). Työnantaja tai työntekijä voi sanoa irti työsopimuksen koeaikana ilman irtisanomisaikaa, jos on laillinen syy.
Tasa-arvo työelämässä
Työnantaja ei saa syrjiä työnhakijaa, kun hän hakee työntekijää työhön. Hän ei saa syrjiä työntekijää työelämässä. Jos työnantaja syrjii työnhakijaa tai työntekijää, hän voi saada sakkoja tai vankeutta alle 6 kuukautta.
Ihmisiä ei saa syrjiä esimerkiksi:
- ï€ kansallisuuden tai etnisyyden takia
- ï€ kielen, iän, perheen, sukupuolen, terveydentilan takia
- ï€ uskonnon, mielipiteen, poliittisen toiminnan jne. takia.
Ammattiyhdistykset auttavat, jos työntekijällä on työpaikassa ongelmia esimerkiksi tasa-arvon kanssa.
