Historia

Ennen Talvisotaa Suomessa ei ollut paljon lentokenttiä tosin ei enemmälti lentokoneitakaan. Sodan aikana ruvettiin kuumeisesti kehittämään ilmaasetta. Osana tätä kehitystä ilmeni pakottava tarve rakentaa lisää lentokenttiä, erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa.
Jo ennen Talvisodan päättymistä Pieksämäen maalaiskunnassa, Naarajärvellä aloitettiin mittavat rakennustyöt ja kenttä on saatu valmiiksi keväällä 1940. 

Jatkosodan lähestyessä Lentorykmentti 2 hävittäjälaivueet ryhmitettiin uudestaan. Näiden järjestelyjen yhteydessä Lentolaivue 28 sijoitettiin Naarajärvelle. Laivueen kalustona oli 27 kpl ranskalaisvalmisteista Morane-Solnier hävittäjäkonetta. Hyökkäysvaiheen edetessä Moranet alkoivat olla jo toimintasäteensä rajamailla, joten laivue siirtyi myöhemmin idemmäksi Joroisten kautta Joensuuhun. Laivueen vaiheista voit lukea tarkemmin "Jatkosodan ässä, Antti Tani" kirjasta. Hävittäjälentäjien lähdettyä lähemmäksi rintamaa, kenttä on vapautunut pommikoneiden käyttöön. Vuonna 1944 Naarajärvelle sijoitettiin Lentorykmentti 4:n laivueet 42 ja 44. Jo sodan aikanakin mutta varsinaisesti sen jälkeen Ilmavoimien viestivarikko oli kentän ahkerimpia käyttäjiä.

Kenttä sijaitsee n. 12 km päässä Pieksämäen keskustasta, melko tarkkaan suoraan länteen. Autolla pääsee huoltoasema LomaTrion kohdalta, jossa tavallinen tieviitta ohjaa kaupungista tulijaa oikealle.
Kentän välittömässä läheisyydessä toimii valtakunnallinen poliisien ja valtion autonkuljettajien harjoittelurata.
Kentän entinen omistaja Puolustusministeriö on luopunut näiden vanhojen sotakentien omistuksesta. Nykyään alueen omistaa Metsähallitus. 

Kentän toiminnasta vastaa Naarajärvi säätiö.

Tervetuloa tutustumaan !

Sivu päivitetty 5.5.2009