Palaute
x

Anna palautetta

Anna meille palautetta

* Pakollinen kenttä
Valikko

Isyys-, huolto-, tapaamis- ja elatusapuasiat

Lastenvalvoja

Lastenvalvojan työtehtäviin kuuluu avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämiseen liittyvät asiat sekä lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisiin ja elatukseen liittyvien sopimusten vahvistaminen. Lastenvalvojana toimii Pirjo Toivanen, käyntiosoite on Tapparakatu 1-3, Pieksämäki, 2. krs (neuvolan tilat), puh. 040 182 95 83. Lastenvalvoja on tavattavissa ajanvarauksella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Puhelinaika on tiistaisin ja keskiviikkoisin
klo 9.00–10.30.

Mikäli lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta ei päästä sopimukseen lastenvalvojan luona käydyissä neuvotteluissa, lastenvalvoja ohjaa vanhempia tarvittaessa perheasiainsovitteluun . Jos vanhemmat eivät pääse sovittelusta ja neuvotteluista huolimatta yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä, lastenvalvoja ohjaa perheen hakemaan päätöksen käräjäoikeudesta.

 

Isyyden selvittäminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tapahtuu lasten-valvojan luona. Isyyden tunnustaminen on mahdollista myös odotusaikana neuvolassa, mikäli on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä, eikä muitakaan laissa säädettyjä perusteita ole kieltäytyä isyyden tunnustamisen vastaanottamisesta. Samalla voidaan tehdä myös sopimus lapsen yhteishuollosta tulevien vanhempien niin halutessa. Lastenvalvoja lähettää isyysasiakirjat Itä-Suomen maistraattiin, jossa isyys vahvistetaan. Kun isyyden tunnustaminen on hyväksytty maistraatin päätöksellä, lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen, elatukseen isältään sekä perimisoikeus isään ja isän puolen sukulaisiin.

Isyysasia voidaan ratkaista käräjäoikeudessa, mikäli avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei saada lastenvalvojan toimesta selvitettyä.

 

Lapsen huolto

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen yksinhuoltaja on aina äiti, ellei yhteishuollosta ole olemassa lastenvalvojan vahvistamaa kirjallista sopimusta tai käräjäoikeuden päätöstä. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja käyttää puhevaltaa lapsensa asiassa. Lapsen huoltaja toimii myös holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana taloudellisissa asioissa. Lapsenhuoltolain periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin, kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta. Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevia tietoja vain huoltajalle ja huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle. Toiselle vanhemmalle voidaan kuitenkin vanhempien sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Ei-huoltaja-vanhemman on osoitettava tämä oikeutensa vahvistetulla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta.

 

Lapsen asuminen

Vanhempien asuessa erillään,  on ratkaistava kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Lapsen koulu, koulukuljetukset ja oikeus päivähoitopaikkaan määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaan. Asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu. (THL).

 

Lapsen tapaaminen

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen on molempien vanhempien vastuulla. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa riippumatta siitä, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.

Sopimus tapaamisoikeudesta voidaan tehdä erilaiseksi eri ikäkausille. Sopimus voi olla myös määräaikainen ja tilannetta tarkistetaan uudelleen sopimuksen umpeuduttua. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia normaalin viikkorytmin lisäksi juhlapyhien ja lomien vietosta.

Tapaamissopimuksessa on syytä huomioida mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Tapaamisten lisäksi voidaan sopia puhelin-, tekstiviesti- ja sähköpostiyhteydenpidosta. Erityisestä syystä tapaamiset voivat olla myös tuettuja tai valvottuja.

 

Elatusapu ja elatustuki

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti vanhemmilla on velvollisuus huolehtia alaikäisen lapsensa elatuksesta.  Tilanteessa, jossa vanhemmat eivät asu yhdessä on aina syytä turvata lastenvalvojan luona tehtävällä elatussopimuksella alaikäisen lapsen oikeus saada elatusta siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi ei asu. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä koulutuksesta aiheutuvat kustannukset.

Elatussopimuksella vanhempi sitoutuu maksamaan elatuskykyynsä ja lapsen elatuksen tarpeeseen nähden kohtuullisena pidettävän elatusavun. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa huomioon otetaan heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset.

Oikeusministeriö on vuonna 2007 antanut suositusluonteisen ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriön julkaisu 2007:2), http://www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/laskurit/elatusapulaskuri

Kela voi myöntää lapsen elatukseen elatustukea, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt vahvistetun elatusavun maksamisen tai elatusapu on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi vahvistettu elatustukea pienemmäksi. Elatustukihakemuksen mukana on oltava alkuperäinen vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös. Elatustukea voidaan maksaa myös silloin, kun isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen ei ole vahvistettu. Elatustukiasiat ovat siirtyneet kunnilta Kelan hoidettaviksi (www.kela.fi). Elatustukeen liittyvää neuvontaa saa puhelimitse Kelan valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 692 206
ma–pe klo 8–18.

Lastenvalvoja vahvistaa vain vanhempien keskinäisiä sopimuksia. Mikäli vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen huoltoon, tapaamiseen, asumiseen tai elatukseen liittyvistä asioista, heidän tulee saattaa asia vireille käräjäoikeuteen.