Palaute
x

Anna palautetta

Anna meille palautetta

* Pakollinen kenttä
Valikko

Pieksämäen kaupungin strategia vuosille 2018-2027

KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018-2027

 

 
(klikkaa kuva suuremmaksi)

 

Tule mukaan rakentamaan Pieksämäen yhteistä strategiaa!

Meitä kaikkia kiinnostaa oman kotikaupunkimme tulevaisuus. Pieksämäen kesäkuussa aloittanut kaupunginvaltuusto tulee tänä syksynä linjaamaan niitä asioita, joiden avulla uskomme kaupunkimme kehittyvän tulevien vuosien aikana. Siihen työhön haluamme nyt kaikki mukaan. Pohjatyötä on tehty kesän aikana.

Tämä kaupungin kotisivujen strategialuonnos on julkaistu 16.10.2017. Olemme avanneet myös uuden Facebook-sivun: Minun Pieksämäki, jonne verkkosivuilla julkaistua strategialuonnosta pääsee kommentoimaan.  Yrityksille, järjestöille ja seuroille lähetämme lisäksi lyhyen sähköpostikyselyn asiaan liittyen. Kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu tapahtuma järjestetään marraskuussa Veturitorilla. Tulevaisuustyötä ovat kumppaneina tekemässä monet eri tahot. Tulevaisuustyön etenemisestä tiedotetaan myös Pieksämäen Lehdessä.

Lopullisesti strategiasta päättää kaupunginvaltuusto joulukuussa.

 

VISIO – Pieksämäki vuonna 2027

Pieksämäki on vireä kaupunki, joka omalla aktiivisella elinvoimapolitiikallaan sekä vahvalla kuntataloudellaan kykenee kehittämään ja edistämään kaupungin tulevaisuutta kestävällä tavalla sekä lisäämään kaupunkilaisten hyvinvointia.

Keskeiset päämäärät

  1. Elinvoiman lisääminen. (Lue lisää)
  2. Hyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen. (Lue lisää)
  3. Aluekehittämisen mahdollistava kuntatalous. (Lue lisää)

 

Tavoitteet

 Päämääristä johdetaan tavoitteet, jotka ohjaavat kaupungin pitkän aikavälin toiminnan kehittämistä.

  1. Kaupunki edistää kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ottamalla kaupunkilaiset mukaan kaikkeen päätöksentekoon ja toimintaan.
  2. Kaupunki kehittää ja luo uusia kuntalaislähtöisiä palveluja ottamalla käyttöön uusia sähköisiä palveluja.
  3. Kaupunki kehittää toimintaympäristöjä yrityksille ja luo vetovoimaa työllistymisen ja asumisen mahdollisuuksien parantamiseksi.
  4. Kaupunki panostaa kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksiin sekä terveyden edistämiseen investoimalla ja toimimalla yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa.

 

Keinot

Käytännössä keinot lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tulosten saavuttamiseksi johdetaan tavoitteista. Kaupunginhallituksella on tässä työssä kokonaisvastuu, mutta vastuualueet viime kädessä määrittelevät itse kehittämisohjelmissaan ne toimenpiteet, joilla yhteisten tavoitteiden kautta edistetään toimintaa kohti päämäärien toteutumista.

Arviointi

Tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa on vastattava kysymykseen, miten kaupunki on toiminnassaan onnistunut. Onnistumista ja tuloksia arvioidaan kolmen päämäärän ja niihin liittyvien, strategiassa hyväksyttyjen keinojen osalta. Lähtökohta on, että strategia ohjaa vastuualueiden kehittämisohjelmien ja niihin liittyvien investointiohjelmien laatimista, ja sitä kautta tavoitteet siirtyvät talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Mittaaminen tapahtuu pääosin tilinpäätösten yhteydessä.

 


  1. Elinvoiman lisääminen

Julkisen sektorin palvelutuotannon avautumisen myötä kuntien rooli paikallistalouden elinvoimaisuuden vahvistajana muuttuu. Elinvoiman lisäämistä tulee jatkossa tarkastella entistä enemmän sosiaalisen pääoman näkökulmasta perinteisen resurssipohjaisen ajattelun lisäksi. Huomiota tulee kiinnittää siihen, miten kunnassa kyetään aitoon vuorovaikutukseen ja sitä kautta luodaan sosiaalista pääomaa. Tämä on ehdoton edellytys uuden luomiselle ja innovatiiviselle toiminnalle.

Elinvoima ulottuu kaikkeen toimintaan, jolla vaikutetaan kunnan toimintaympäristön ilmapiiriin ja sitä kautta muutoskykyyn ja ennakoivaan toimintaan. Avainasemassa on kunnan johtaminen ja päätöksentekokyky.

Pieksämäen elinvoimaisuuden keskeisiä tekijöitä

Elinvoimaisuuden lisäämisessä Pieksämäen merkittävä kilpailutekijä on kaupungin sijainti Savon radan varrella.

Muita elinvoimaisuuden lisäämistä tukevia tekijöitä ovat

  • vahva tarina hyvinvoinnin ja siihen liittyvän osaamisen monialaosaajana
  • koulutuksen vahva rooli
  • hyvä palveluvarustus ja viihtyisä asuinympäristö
  • kuntakeskukset, jotka ovat hyvä lähtökohta myös laajan maaseudun kehittämisessä.

Lisäksi Pieksämäen on

  • löydettävä oma polku uusien innovatiivisten kehittämistoimien tekemiseen
  • kyettävä lisäämän sosiaalista pääomaa, jotta uudenlaiset toimintamallit ovat mahdollisia
  • kyettävä löytämään ja solmimaan uudenlaisia yhteistyöverkostoja
  • pystyttävä hyödyntämään digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet tulevaisuudessa.

 


  2. Hyvinvoinnin lisääminen

Kunnalla säilyy jatkossakin vastuu asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä. Kunta huolehtii mm. teknisten palveluiden, liikunta- ja nuoristotoimen sekä koulutus- ja kulttuuripalveluiden vastuualueisiin liittyvästä kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä. Sen sijaan sosiaalihuoltolain mukainen hyvinvoinnin edistäminen ja terveydenhuoltolain mukainen terveyden edistäminen ovat tulevaisuudessa maakunnan vastuulla olevaa toimintaa.

Erik Allardtin (1976) määrittelyn mukaan hyvinvointi muodostuu elintasosta ja elämänlaadusta. Elintasoon kuuluvat aineelliset ja persoonattomat resurssit, joiden avulla yksilö voi ohjailla elinehtojaan. Elämänlaatuun kuuluvien sosiaalisten ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydytystä ei määritellä aineellisten resurssien pohjalta, vaan inhimillisten suhteiden laadun perusteella. Erik Allardtin määrittelyä käyttää myös Kuntaliitto omassa hyvinvointikäsitetarkastelussaan.

Kunnassa hyvinvoinnin edistämistä on tarkasteltava asukas- ja asiakaslähtöisesti. Tosin huomioon on otettava elämänkaaren eri vaiheet, kuten lapset ja perheet, ikääntyneet, työttömät, maahanmuuttajat jne. Asukkaiden hyvinvointi on olennainen osatekijä myös kunnan elinvoimaisuuteen. Yhdessä ne muodostavat tulevaisuuden kunnille kaksi tärkeää menestystekijää.

Pieksämäen hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä

Pieksämäkeläisten henkilökohtaisesti kokemaa hyvinvointia mitataan jo nyt vuosittain. Tästä eteenpäin kaupungin tiedossa olevat haasteet hyvinvoinnin osalta edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä suunnan muuttamiseen. Erityinen haaste on ennaltaehkäisevät ja varhaisessa vaiheessa tarvittavat kohdennetut toimenpiteet, joilla voidaan vaikutta mm. lasten tulevaisuuteen, työikäisten työssä jaksamiseen sekä ikääntyvän väestön omatoimisuuden säilymiseen.

Tarvitaan lisää eri toimijoiden yhteistyötä ja uudenlaista ajattelutapaa kaikilla tasoilla, jotta hyvinvointipalvelujen tuottamiseen voidaan vaikuttaa. Hyvä esimerkki on mm. Pieksämäen lapsille ja nuorille tarjoama ilmainen joukkoliikenne.

 


  3. Aluekehittämisen mahdollistava kuntatalous

Aluekehittämisessä on kyse toimijan tai toimijoiden toiminnasta, jolla vaikutetaan tietyn maantieteellisen alueen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tämä vaatii toimijoilta näkemystä asioiden nykytilasta ja muutostarpeesta sekä yhdessä määriteltyjä tavoitteita. Kysymys on voimavaroista, jotka ovat mitattavissa talouden mittareilla, mutta myös kaikesta siitä, millä voidaan vaikuttaa toimintaympäristön tilaan ja tulevaisuuteen.

Pieksämäen kuntatalouden keskeisiä tekijöitä

Kunnan taloudessa liikkumatila tulee entisestään pienenemään. Kunta voi vaikuttaa aluekehitykseen kahdella tavalla. Tehostamalla oman organisaation toimintaa ja vaikuttamalla oman seutunsa vetovoiman kehittymiseen yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Muita avainkysymyksiä tulevat olemaan:

  • yhteistyön suunta
  • uudet yhteistyösuhteet niin kotimaassa kuin globaalilla tasolla
  • uudenlainen liittoutuminen vientiin kykenevien yritysten kanssa
  • yritysten henkilökunnan ja uusien muiden muuttajien saaminen asumaan Pieksämäellä
  • työpaikkoja synnyttävien investointien aikaansaaminen.

 

Liitteet:
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä – verkostoprojektin Pieksämäen 19.10.2017 työpaja-aineisto

Share on Facebook92Tweet about this on TwitterShare on Google+0Share on LinkedIn0