Pieksämäen kaupungin koordinoima osaamisen pyöreä pöytä kokoontui toistamiseen – keskustelua käytiin kansainvälisistä osaajista sekä yhteistyöstä työelämän ja oppilaitosten välillä

Oppilaitosten ja työelämän välillä tarvitaan konkreettisia tekoja ja yhteistyömalleja. Kansainvälisten osaajien toivottaisiin työllistyvän ja sijoittuvan alueelle.

Pieksämäen kaupunki kokosi viime vuonna alueen toimijoita yhteen koulutus- ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi ja tarkastelemaan osaajatarpeita saman pöydän ääreen. Osaamisen pyöreä pöytä kokoontui nyt toisen kerran tiistaina 12.5.2026 Teamsin välityksellä.

Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen totesi, että kaupunki tekee aktiivisesti työtä uuteen strategiaan ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan nojautuen ja paikalliset yritykset ovat laajentamassa toimintaansa, joten tarve eri alojen osaajille on kasvamassa. Hanketoiminta on aktiivista ja esimerkiksi Etelä-Savon aktivaattorit -hanke on jo onnistunut tukemaan paikallisia yrityksiä monin eri tavoin, kuten avustamalla rahoituksen hakemisessa.

Kaupungin elinvoimajohtaja Karoliina Tilaeuksen mukaan ilmassa on paljon positiivisia näkymiä: ”Suunnitelmissa on vihreän siirtymän hankkeita, tuuli- ja aurinkovoimaa, datakeskuksia sekä kemianteollisuuden kehittämistä. Pieksämäellä on tarjolla monenlaisia tulevaisuuden työpaikkoja ja tähän tarvitaankin yhteistyötä oppilaitosten kanssa ammattilaisten löytämiseksi.”

Keski-Savon työllisyysalueen työllisyysaluejohtaja Anna Tolvanen piti katsauksen työllisyystilanteeseen, joka on valtakunnallisellakin tasolla haastava. Pieksämäellä on tänä vuonna otettu käyttöön rekrytointituki ja nuorten työllistymisseteli.

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan

Alueen oppilaitokset panostavat kansainvälisyyteen tarjoamalla kansainvälisille opiskelijoille opiskelupaikkoja, mutta myös kehittämällä esimerkiksi englanninkielistä koulutustarjontaa ja tukemalla alueelle työllistymistä harjoittelupaikkojen ja muun työelämäyhteistyön kautta. Kansainvälisten osaajien kohdalla kielitaidon puute luo toisinaan haasteita työllistymiseen, vaikka alakohtaisiakin eroja on. Kielitaidon kehittyminen vaatisi usein esimerkiksi opiskelijalta omatoimista opiskelua ja kiinnostuneisuutta kielen oppimiseen.

Ukrainalaisten työllistymisedellytyksiä voisi parantaa työelämään tai tarkemmin tietyille aloille suunnattu kielikoulutus. Osallistujat tulivatkin yhteistuumin siihen tulokseen, että alueen pito- ja vetovoiman kehittämiseen tulee panostaa ja käydä aktiivista vuoropuhelua, jotta ukrainalaiset päättäisivät jäädä alueelle. Elinvoimajohtaja Karoliina Tilaeus pitää tärkeänä, että ukrainalaisille löytyisi töitä paikallisista ja eteläsavolaisista yrityksistä.

Koulutuksia halutaan kehittää työelämälähtöisesti ja tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä

Oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä haluttaisiin lisätä alakohtaisesti ja luoda entistäkin sujuvampia siirtymiä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin, mutta myös opinnoista työelämään. Koulutuksia halutaan kehittää aktiivisesti niin, että ne vastaisivat yritysten todellisiin tarpeisiin ja siksi tarvitaankin jatkuvaa vuoropuhelua työelämän kanssa siitä, millaisia tekijöitä tarvitaan. Esiin nousikin vahvasti ajatus kumppanuuksien tiivistämisestä niin toisten oppilaitosten kuin työelämänkin kanssa.

Vaikka yhteistyö työelämän kanssa sujuu oppilaitosten näkökulmasta jo yleisesti hyvin, tarvitaan konkreettisempia tekoja, kuten yhteisiä tilaisuuksia. Työelämän suuntaan toiveena olisivat erityisesti harjoittelupaikat ja -mahdollisuudet sekä esimerkiksi korkeakouluilla opinnäytetöiden aiheet. Jatkossa työelämän edustajia aiotaan pyytää laajemmin mukaan osaamisen pyöreän pöydän keskusteluihin.


Lisätietoja

Emilia Savolainen
kaupunginjohtaja

Karoliina Tilaeus
elinvoimajohtaja