Talouden tunnusluvut
Talousarvio
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.12.2022 talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2025. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023 ja tämä muuttaa suuresti kaupungin talousarviota. Kun vuonna 2022 bruttomenot ovat n. 160 milj. euroa, ovat vuoden 2023 bruttomenot n. 55 milj. euroa. Kuntien tuloveroprosentteja leikattiin koko maassa 12,64 % hyvinvointialueen muutoksen vuoksi ja Pieksämäen kaupungin vuoden 2023 tuloveroprosentti on 9,36 %. Kiinteistöveroprosentit säilyivät edellisen vuoden tasolla, ainoastaan voimaloiden kiinteistöveroprosenttia korotettiin 0,10 % (nyt 3,00 %). Myös valtionosuudet pienenevät merkittävästi, kun kuntien valtionosuuksia siirtyy hyvinvointialueelle. Talousarviovuosi 2023 on hieman alijäämäinen, mutta suunnitelmavuodet ovat n. 0,8 – 1,1 milj. euroa alijäämäisiä. Suunnitelmavuosien ennakoiminen on nyt erityisen haastavaa, mm. valtionosuuksia tullaan vielä tarkistamaan 2022 toteutuneiden sote-kustannusten jälkeen ja vuodelle 2025 on suunniteltu TE-palvelujen siirtoa kunnille.
Vuoden 2023 bruttoinvestoinnit ovat 9,7 milj. euroa ja suurimpana investointina jatkuu Pieksämäen seudun älykkään liikkumisen kehittämis- ja investointihanke (v. 2021–2023). Hankekokonaisuus on arvion mukaan yht. 8,3 milj. euroa ja se koostuu 7,8 milj. euron investointihankkeesta ja 0,5 milj. euron kehittämishankkeesta. Vuodelle 2023 investointiohjelmaan on varattu 4,05 milj. euron määräraha ja 0,4 milj. euron avustus. Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt Pieksämäen seudun älykkään liikkumisen kehittämishankkeelle 0,4 milj. euron rahoituksen (80% hankkeen nettokustannuksista) ja Pieksämäen seudun älykkään liikkumisen investointihankkeelle 1,9 milj. euron avustuksen. Investointihankkeen avustus maksetaan vuoden 2022 aikana ja vuoden 2023 talousarviossa on otettu huomioon kehittämishankkeen avustus. Kunnallistekniikassa on vuodelle 2023 yhteensä 2,5 milj. euron ja tilapalveluissa 1,1 milj. euron määrärahat, joiden käytöstä tekninen lautakunta päättää tarkemmin käyttösuunnitelmassaan. Muiden vastuualueiden investointimäärärahat ovat yhteensä 2,1 milj. euroa. Nettoinvestointimenot ovat 9,3 milj. euroa vuonna 2023.
Talousarvio vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2024–2025 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023–2024 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2021 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2022–2023 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2020 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2021–2022 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2020–2021 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2018 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2019–2020 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2018–2019 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2016 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2017–2018 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016–2017 (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös
Koronapandemia leimasi edelleen kuntalaisten, yritysten ja kaupungin toimintaa vuonna 2021. Kaupungin toimintoja jouduttiin edelleen ajoittain sulkemaan ja rajoittamaan. Koronan hoito kuormitti perusturvan palveluja ja mm. laajamittaisiin koronarokotuksiin jouduttiin siirtämään työntekijöitä muista tehtävistä ja palkkaamaan lisätyövoimaa, jota on kuitenkin ollut vaikea rekrytoida. Muodostuneen hoitovelan määrää on vaikea arvioida, mutta sitä jouduttaneen myös hyvinvointialueilla purkamaan lähivuosina. Vuoden 2021 tilinpäätös muodostui ennakoitua paremmaksi ja se oli 4,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tulosta paransivat käyttötalouden tulojen kasvu 5,1 milj. euroa, mistä 2,1 milj. euroa selittyy valtion myöntämillä korvauksilla koronan hoidosta syntyneisiin kustannuksiin. Menot kasvoivat 7,1 milj. euroa, mutta pysyivät lähes alkuperäisessä talousarviossa. Henkilöstökulut kasvoivat 2,0 milj. euroa mm. yleiskorotuksen ja paikallisen järjestelyerän vuoksi, mutta kasvua oli myös siksi, ettei vuonna 2021 ollut kohdennettuja lomautuksia ja palkattomia päiviä kuten edellisenä vuonna. Palvelujen ostot kasvoivat 4,2 milj. euroa. Vertailu edelliseen vuoteen verrattuna on kuitenkin hankalaa, kun sekä tulot että menot olivat vuonna 2020 poikkeuksellisen alhaiset koronasta aiheutuneiden muutosten takia. Valtionosuuksia saatiin budjetoitu määrä (52,1 milj. euroa), mutta verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 % ja ylittivät budjetoidun 1,1 milj. euroa. Valtio nosti vielä vuodelle 2021 kuntien yhteisövero-osuutta 10 %:lla ja Pieksämäen yhteisöverotulot kasvoivat 2,3 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä verotuloja saatiin 70,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 4,7 milj. euroa, joissa suurimpina investointikohteina olivat ulkovalaistuksen saneeraus sekä uusien koulujen kalustohankinnat.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021 (pdf)
Arviointikertomus 2021
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2020 (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2019 (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2018 (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2017 (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2016 (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 (pdf)
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2021
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2020
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2019
Kaupunginhallitus päätti 17.2.2020 (§ 34), että ostolaskut julkaistaan tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen kaupungin tietoverkossa ensimmäisen kerran vuoden 2019 ostolaskujen osalta ja sen jälkeen vuosittain. Ostolaskudatassa on mukana kaupungin kaikki toimialat. Tiedot sisältävät ostolaskutiedot sekä luottokorttiostotiedot. Aineistossa eivät näy yksityishenkilöt tai toiminimellä laskuttaneet yritykset. Summat sisältävät myös mahdolliset arvonlisäverot. Aineistoon sisältyvät esimerkiksi kunnan käyttötalousmenot, investointimenot ja lainanlyhennykset. Sen sijaan esimerkiksi työntekijöille maksetut palkat eivät näy aineistossa. Aineisto ei sisällä kaupungin sisäisiä ostoja, esim. sisäisiä tilavuokria tai sisäisiä ateria- ja siivouslaskutuksia.
Ostolaskuaineisto sisältää vienneittäin seuraavat saraketiedot: toimittajanumero, toimittajan nimi, laskun päivä, tositenumero, summa, veroton summa, pääkirjatilinumero ja tilin nimi, kustannuspaikan numero ja nimi (tulosyksikkö ja tehtävä/toiminto) sekä toimittajan Y-tunnus. Samalta laskulta voi olla vain yksi vienti tai myös useampia vientejä. Veloituslaskut näkyvät laskuaineistossa positiivisina arvoina, kun taasen negatiiviset arvot kertovat, että kyseessä on hyvityslasku.
Tiedot mahdollistavat kenelle tahansa kaupungin hankintojen (ostojen) tarkastelun tulosalueittain toimittaja- ja tilitasolla.
Ostolaskuja voi edelleen käydä katsomassa myös Kuntalaskennassa erillisellä ajanvarauksella.
Ostolaskut ovat kuntalaisten katseltavissa osoitteessa Kuntalaskenta Oy, Lampolahdenkatu 2-4, 3. kerros, 76100 PIEKSÄMÄKI. Ajanvaraus puhelimitse 044 799 5234 tai sähköpostitse mirka.valkonen@kuntalaskenta.fi
Laskuja voi katsella kaupungin talouden raportointiohjelmalla, johon annetaan opastus ajanvarauksen tehneille. Mahdolliset lisäkyselyt ostolaskuista esitetään täyttämällä tietopyyntölomake, joka toimitetaan kuntaan ao. vastuuhenkilölle.