Talouden tunnusluvut
Talousarvio
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.12.2025 talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2028. Talousarviovuonna 2026 Keski-Savon yhteinen rakennusvalvonta aloittaa toimintansa. Pieksämäen kaupunki toimii vastuukunta ja yhteistyössä ovat mukana Varkaus, Leppävirta, Joroinen ja Kangasniemi. Talousarviossa otettiin lisäksi huomioon henkilöstökulujen kasvu, talouden tasapainotusohjelman toimenpiteet, sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen sekä perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus ja opetuksen määrän lisäys alaluokilla. Vuosina 2026-2028 panostetaan elinvoimaan; erityisesti elinkeinopolitiikkaan, (mm. ennakolliseen maanhankintaan), alakouluhankkeeseen ja hyviin peruspalveluihin. ”Talousarviovuoden sekä suunnitelmavuosien budjetti on maltillinen epävarmuuksien vuoksi, mutta siinä kuitenkin panostetaan harkitusti elinvoiman lisäämiseen useilla toimialoilla. Voidaankin todeta budjetin olevan elinvoimaisen seutukaupungin kehitystä tukeva”, toteaa kaupunginjohtaja Emilia Savolainen.
Vuoden 2026 kaupungin toimintatulot 18,8 milj. euroa ja bruttomenot ovat 61,2 milj. euroa. Toimintakate on 42,4 milj. euroa. Verotuloja arvioidaan saavan 43,4 milj. euroa. Pieksämäen kaupungin vuoden 2025 tuloveroprosentti on 9,40 %. Veroprosentteihin ei tehty muutoksia. Talousarviossa vuosikate on n. 7,6 milj. euroa ja suunnitelman mukaiset poistot 6,2 milj. euroa. Vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin ja talousarvio muodostuu 1,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Taloussuunnitelmavuodet ovat myös ylijäämäisiä 0,7 milj. euroa (2027) ja 1,3 milj. euroa (2028). Suunnitelmavuosien ennakoimiseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Ylijäämää kertyy n. 3,4 milj. euroa ja taseessa on kertynyttä ylijäämää n. 21,6 milj. euroa suunnitelmakauden lopussa talousarvion ja –suunnitelman mukaan. Lainamäärän ennustetaan nousevan n. 85 milj. euroon, koska investointiohjelma on 10 – 14 milj. euron suuruinen vuosille 2026-2028 ja se kasvattaa osaltaan kaupungin lainamäärää.
Vuoden 2026 investointimenot ovat 12,3 milj. euroa. Etelä-Savon ammattiopisto Esedun metsäopetuksen tilat valmistuvat vuonna 2026. Koulutustilojen rakentamiseen on varattu vuosille 2024-2026 yhteensä 4,5 milj. euroa, josta vuodelle 2026 on osoitettu 1,6 milj. euroa. Kasvatus- ja opetuspalvelujen vastuualueelle kuuluvan uuden alakoulun suunnitteluun ja toteutukseen on varattu vuosille 2026-2028 yhteensä 14 milj. euroa, josta 0,5 milj. euroa vuodelle 2026. Teknisen lautakunnan käytettävissä oleva määräraha vuodelle 2026 on 5,6 milj. euroa, josta kunnallistekniikan osuus on 2,5 milj. euroa. Tilapalvelujen määräraha on 3,1 milj. euroa, johon sisältyy Esedun koulutustilojen investointihanke. Vuodelle 2026 on myös varattu 4 milj. euron määrärahat uuden liikuntahallin ostoa varten. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vastuualueelle on investointiohjelmassa 0,6 milj. euron määräraha, joka sisältää Poleenin LVISA-saneerauksen suunnittelua, liikuntapaikkojen ja uimahallin kunnostamista. Määrärahojen käytöstä kaupunginhallitus sekä lautakunnat päättävät tarkemmin käyttösuunnitelmassaan.
Talousarvio vuodeksi 2026 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2027-2028
Talousarvio vuodeksi 2025 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2026-2027
Talousarvio vuodeksi 2024 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2025-2026 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2024–2025 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023–2024 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2021 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2022–2023 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2020 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2021–2022 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2020–2021 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2018 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2019–2020 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2018–2019 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2016 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2017–2018 (pdf)
Talousarvio vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016–2017 (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös
Vuonna 2025 kaupungin päätöksenteko uudistui kuntavaalien myötä ja lähdimme yhdessä luotaamaan katsetta pitkälle tulevaisuuteen kaupunkistrategian päivityksen sekä elinkeinopoliittisten linjausten avulla. Kaupunkistrategian päivitys käynnistettiin syksyllä 2025 yhdessä uuden valtuuston kanssa ja se valmistui alkuvuonna 2026. Lisäksi työstettiin elinkeinopoliittisia linjauksia, jotka ovat erityisen merkityksellisiä kaupungin tulevaisuuden kannalta. Valtion ja kuntatalouden epävarmuus väritti vuotta 2025. Valtionosuusjärjestelmän laajempi odotettu uudistus siirtyi tulevaisuuteen. Valtion merkittävin kuntapäätös vuoden 2025 alusta oli TE-palvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille. Pieksämäen kaupunki liittyi Keski-Savon työllisyysalueeseen yhdessä Varkauden kaupungin sekä Joroisten ja Leppävirran kuntien kanssa. Kuntien välinen yhteistyö laajenee myös jatkossa. Pieksämäki toimii vastuukuntana 1.1.2026 aloittaneessa Keski-Savon ja Kangasniemen yhteisessä rakennusvalvonnassa.
Vuoden 2025 tilinpäätös muodostui 1,1 milj. euroa ylijäämäiseksi. Toimintatuotot ylittivät budjetoidun 3,1 milj. eurolla ja olivat 23,1 milj. euroa. Toimintamenot alittivat talousarvion 1,1 milj. euroa ollen 59,4 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat 24,6 milj. euroa. Henkilöstökuluja nostivat kunta-alan sopimuskorotukset, mutta niiden kasvua hillitsivät henkilösivukulujen osalta työttömyysvakuutusmaksun ja tasausmaksun pienentyminen. Lisäksi henkilötyövuosien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna viidellä. Muiden palvelujen ostoissa näkyvät työllisyysalueen kustannukset ja avustukset kasvoivat merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun kunnan maksuosuus työttömyysetuuksista kasvoi.
Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 0,5 milj. euroa lähinnä kiinteistöveron kasvun vuoksi. Kiinteistöveroja nostettiin, lisäksi kiinteistöveroselvitys ja tuulivoimapuistojen rakennusaikainen vero nostivat tuloja. Valtionosuudet olivat 6,1 milj. euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta 3,8 milj. euroa. Valtionosuudessa näkyy TE-uudistuksen rahoitus sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudessa valmistavan opetuksen lisäys. Korkomenot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna lähes 0,4 milj. euroa, lyhytaikaisen luoton käyttöä pystyttiin vähentämään ja lisäksi korot laskivat. Tilinpäätökseen kirjattiin yhteismäärältään 4,0 milj. euron suuruiset arvonalentumiset ja lisäpoistot sekä poistosuunnitelmien muutokset. Vuosikate 11,5 milj. euroa riitti poistojen ja arvonalentumisten (yht. 10,4 milj. euron) kattamiseen. Kaupungin lainakanta väheni 6,8 miljoonalla eurolla, 73,3 miljoonaan euroon.
Kaupungin nettoinvestointimenot olivat 5,5 milj. euroa. Suurimpana investointina olivat Esedun metsäopetuksen uusien tilojen rakentaminen (2,1 milj. euroa) sekä kunnallistekniikan 2,1 milj. euron korjausinvestoinnit. Pieksämäelle on rakentumassa merkittävä uusiutuvan energiatuotannon sekä -hyödyntämisen keskittymä. Niinimäen tuulipuisto aloitti toimintansa kesällä 2025 ja myös Sarvikankaan tuulipuistohanke on etenemässä. Lamustenmäen tuulipuiston kaavoitus on käynnissä. Aurinkovoiman osalta Pieksämäen kaupunki pyrkii hankekehittämään ja luvittamaan aurinkopuistohankkeen Selkiön ja Tahinsuon alueelle. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Pieksämäelle ollaan suunnittelemassa biometanolilaitosta sekä datakeskuksia. Toteutuessaan näiden investointien yhteenlaskettu arvo on miljardi euroa, joten suunnitelmat ovat historialliset.
Maahanmuutto on vaikuttanut Pieksämäen väestötilastoihin merkittävästi ja saanut kokonaisnettomuuton positiiviseksi. Syntyneiden ja kuolleiden erotus painoi kuitenkin väkiluvun 57 henkilöä pienemmäksi edellisvuodesta. Pieksämäen väkiluku oli vuoden lopussa 17 121.
Kaupungin talous ja kaupunkiorganisaation suorituskyky on vuoden 2025 jälkeen kohtuullisella tasolla. 19,4 miljoonan euron tase antaa hyvän lähtökohdan taloudenpidolle. Haasteena on kuitenkin kaupungin velan kasvu, jota tulee hillitä tulevaisuudessa. Joudumme tekemään harkittuja päätöksiä
erityisesti investointien osalta. Kuntien tehtäväkentän uudistukset tulevat edelleen jatkumaan. Yhteistyötä alueellisesti on lisättävä. Vuonna 2025 aloitettiin selvitykset eläinlääkintähuollon laajemmasta yhteistyöstä.
Kaupungin hyviin ja kaikille saavutettaviin peruspalveluihin halutaan panostaa jatkossakin. Sekä kulttuurin, vapaa-ajan, varhaiskasvatuksen ja opetuksen, teknisen toimialan ja elinkeinojen panostukset peruspalveluun kuntalaisille sekä kaikille kaupungissa toimijoille tulee olla fokuksena veto- ja pitovoiman varmistamiseksi ja lisäämiseksi. Kuntalaisten turvallisuus sekä hyvinvointi tulee olla yhtenä kehittämisen kärkenä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2023
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2022
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2020
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2019
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2018
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2017
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2016
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2024
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2023
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2022
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2021
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2020
Pieksämäen kaupungin ostolaskutiedot vuodelta 2019
Kaupunginhallitus päätti 17.2.2020 (§ 34), että ostolaskut julkaistaan tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen kaupungin tietoverkossa ensimmäisen kerran vuoden 2019 ostolaskujen osalta ja sen jälkeen vuosittain. Ostolaskudatassa on mukana kaupungin kaikki toimialat. Tiedot sisältävät ostolaskutiedot sekä luottokorttiostotiedot. Aineistossa eivät näy yksityishenkilöt tai toiminimellä laskuttaneet yritykset. Summat sisältävät myös mahdolliset arvonlisäverot. Aineistoon sisältyvät esimerkiksi kunnan käyttötalousmenot, investointimenot ja lainanlyhennykset. Sen sijaan esimerkiksi työntekijöille maksetut palkat eivät näy aineistossa. Aineisto ei sisällä kaupungin sisäisiä ostoja, esim. sisäisiä tilavuokria tai sisäisiä ateria- ja siivouslaskutuksia.
Ostolaskuaineisto sisältää vienneittäin seuraavat saraketiedot: toimittajanumero, toimittajan nimi, laskun päivä, tositenumero, summa, veroton summa, pääkirjatilinumero ja tilin nimi, kustannuspaikan numero ja nimi (tulosyksikkö ja tehtävä/toiminto) sekä toimittajan Y-tunnus. Samalta laskulta voi olla vain yksi vienti tai myös useampia vientejä. Veloituslaskut näkyvät laskuaineistossa positiivisina arvoina, kun taasen negatiiviset arvot kertovat, että kyseessä on hyvityslasku.
Tiedot mahdollistavat kenelle tahansa kaupungin hankintojen (ostojen) tarkastelun tulosalueittain toimittaja- ja tilitasolla.
Ostolaskuja voi käydä katsomassa Latomossa erillisellä ajanvarauksella
Kauppakatu 1
76100 PIEKSÄMÄKI
Ajanvaraus:
Mirka Valkonen
+358404869270
mirka.valkonen@pieksamaki.fi
Laskuja voi katsella kaupungin talouden raportointiohjelmalla, johon annetaan opastus ajanvarauksen tehneille. Mahdolliset lisäkyselyt ostolaskuista esitetään täyttämällä tietopyyntölomake, joka toimitetaan kuntaan ao. vastuuhenkilölle.